Journalistiliiton toimeksiannosta selvityksen tehnyt Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittaja Jarno Liski haastatteli kymmeniä viestinnän ja journalistiikan opiskelijoita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, näiden opettajia sekä toimitusten pääluottamusmiehiä.”Yleisvaikutelma on karu. Monissa toimituksissa työntekijöiden tarvetta paikataan vuodesta toiseen työharjoittelijoilla. Ammattikorkeakouluissa toimittajaksi opiskelevat ovat yliopistojen journalistiopiskelijoita selvästi heikommassa asemassa. Heidän tutkintoonsa kuuluvaa viiden kuukauden pakollista harjoittelua käytetään hyväksi teettämällä vakituisen väen tehtäviin verrattavaa työtä joko ilmaiseksi, lounasseteleitä vastaan tai surkealla muutaman sadan euron kuukausipalkalla”, Liski sanoo.Yliopisto-opiskelijoiden tilanne on parempi, sillä he ovat saaneet lähes poikkeuksetta työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa. Oppilaitosten välistä eroa kuvaa, että MTV3:n online- toimituksessa yliopistoharjoittelijat ovat saaneet yli 2700 ja ammattikorkeakoulusta tulevat harjoittelijat vajaat 600 euroa kuukaudessa.Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen tuomitsee harjoittelijoiden kohtelun ilmais- ja halpatyövoimana, jonka palkkaamiseen harjoittelumahdollisuuden tarjoaminen on liian usein ollut tekosyy:”Selvitys paljastaa, että osassa toimituksia harjoitteluun kuuluva ohjaus on järjestetty kehnosti tai sitä ei ole ollenkaan. Tarvittavaa palautetta työstä on monesti vaikea saada, vaikka nuoret alalle pyrkivät opiskelijat laitetaan heti tai lähes suoraan tekemään toimittajan ja kuvaajan töitä. Tämä ei ole harjoittelun tarkoitus.”Räikeimpiä harjoittelijoiden hyödyntäjiä eivät selvityksen mukaan ole taloudellisesti ahtaimmilla olevat mediatalot, sillä monissa maaseudun paikallislehdissäkin harjoittelu korvataan täysimääräisesti. Harjoittelijoiden toimeentulosta tingitään enemmän siellä, missä palkanmaksuvaraa on oletettu riittävän – esimerkiksi puolenkymmentä Yleisradion aluetoimitusta on selvityksen mukaan teettänyt harjoittelijoilla työtä maksamatta näille palkkaa ollenkaan.”Harjoitteluongelma pahenee, koska viestinnän koulutuspaikkoja on valtavasti yli työmarkkinoiden tarpeen. Journalistiliitto haluaa hakea harjoittelijoiden tilanteeseen parannusta työehtosopimuksien tasolla, mutta tämä on paljolti viranomaistason ja oppilaitostenkin asia. Ammattikorkeakoulujen tutkintoihin kuuluvan pakollisen viiden kuukauden harjoittelun pituutta olisi harkittava uudelleen”, Arto Nieminen toteaa.LISÄTIETOJA:Selvityksen tekijä Jarno Liski, puhelin 041 – 546 3535