Tilanteen korjaamiseksi aloitettiin vuonna 2013 Nuoret naiset mediassa ja journalismissa -hanke. Sitä toteuttaa BNNRC (Bangladesh NGO’s Network for Radio and Communication) yhdessä Free Press Unlimited (FPU) -järjestön kanssa. Alasta kiinnostuneille nuorille naisille tarjotaan kolmen kuukauden harjoittelujaksoja yhteisöradioissa, joissa kokeneet mentorit opastavat heille uutisten ja muiden radio-ohjelmien tekoa.”Uskomme, että nämä koulutettavat voivat tavoittaa maaseudun syrjittyjen naisten tarinan, koska he ammentavat omista kokemuksistaan”, sanoo BNNRC:n johtaja Bazlur Rahman.Ohjelmien kirjo käsittää naisiin ja lapsiin liittyviä aiheita, kuten perhesuunnittelu, esikoulu, lapsiavioliitot, naisiin kohdistuva väkivalta, naisten itsemurhat, lapsiporno ja äitiyshuollon valmiudet.Koti voi olla ongelma16 yhteisöradiossa eri puolilla maata toimii nyt 350 naistoimittajaa tai -harjoittelijaa. Nuorten naisten uralla etenemiselle on kuitenkin muitakin esteitä kuin työnantajan ennakkoluulot. Moni tulee hyvin vanhoillisesta kodista, jossa tyttären työssä käyntiä ja ammatinvalintaa paheksutaan.”Kasvoin uskonkiihkon ja taikauskon hallitsemassa perheessä. Yksikään nainen ei ollut ennen minua poistunut kotoa saati mennyt töihin”, kertoo Shahrina Sultana Jui, 23. Hän on BNNRC:n tuella uutispäällikkönä Naogaonissa toimivassa Borendra Radiossa ja paikkakunnan ainoa naistoimittaja.”Tällä perhetaustalla toimittajaksi päätymistä on vaikea uskoa todeksi”, Shahrina sanoo. Hän on tehnyt ohjelmia yhteisönsä asukkaiden kurjista elinoloista ja onnistunut herättelemään myös virkakoneistoa ja poliisikuntaa.Kaikki eivät onnistu yhtä hyvin. ”Jotkut tytöt tulivat radioomme töihin kertomatta vanhemmilleen. Kun asia selvisi näille, he hakivat tytöt pois”, kertoo Jhenaidahissa toimivan Radio Jhenukin päällikkö Parvin Nahar.Aroista aiheista vaikea puhuaNaistoimittajat törmäävät lukuisiin ongelmiin myös kentällä. Joskus juttumatkalla on kuljettava pitkät taipaleet jalkapatikassa, toisinaan haastateltavat eivät suostu puhumaan aroista aiheista tai antavat väärää tietoa, koska he eivät ole perillä omista oikeuksistaan. Myös paikallisviranomaiset pihtaavat usein tietoja tai viivyttelevät niiden antamisessa.”Kun lähdin tekemään juttua perhesuunnittelusta, oman kyläni ihmiset eivät suostuneet puhumaan, koska asia on heille hyvin yksityinen”, kertoo Baishakhy Khatun. Hän aloitti uransa BNNRC:n tuella Jhenukissa mutta juontaa nyt omaa ohjelmaansa Bangladesh Betarissa.”Lopulta ohjelmani voitti kuitenkin terveysministeriön perhesuunnittelua koskevan mediapalkinnon”, jatkaa Baishakhy, joka on sittemmin saanut muitakin kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja. Avainsanat: Kansainvälinen Tasa-arvo