Journalistiliitto, muut media-alan järjestöt ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat yhdessä laatineet muistilistan itsemurhatapausten uutisointiin. Lista julkaistiin torstaina 10.9. pidetyssä Itsemurha mediassa -seminaarissa.

“Kyse ei ole journalistin ohjeiden lisäyksestä tai viranomaisohjeesta, mutta lista toimii työkaluna aiheesta uutisia tekeville journalisteille”, sanoo eettisten asioiden asiantuntija Juha Rekola Journalistiliitosta.

Toisin kuin onnettomuuksista uutisoitaessa yksityiskohtainen tieto itsemurhan tekotavasta tai paikasta ei estä tai vähennä uusien itsemurhien mahdollisuutta. ”Tieto voi toimia esimerkkinä heille, joilla on ollut itsetuhoisia ajatuksia”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen. ”Etenkin julkisuuden henkilön kuolemalla on paitsi uutisarvonsa, myös jäljittelylle altistava vaikutuksensa.”

”Itsemurha ei kuitenkaan ole tabu. Asiallinen kertominen itsemurhasta torjuu huhuja ja vääriä oletuksia”, korostaa THL:n johtava asiantuntija Pia Solin. Hänen mukaansa uutisoinnissa on syytä välttää näyttäviä valokuvia, eikä itsemurhaa tule sen enempää dramatisoida kuin normalisoidakaan.

Päätoimittaja Sirpa Kortet Pyhäjokiseutu-lehdestä näkee median tehtävänä luotettavan tiedon jakamisen: ”Lehti elää mukana lukijoiden arjessa, niin iloissa kuin suruissakin. Surun hetkellä huoli on yhteinen. Siksi pyritään löytämään faktoja ilmiön taustalta.”

Seminaarin järjestivät Maailman itsemurhien ehkäisypäivänä yhdessä THL:n kanssa Journalistiliitto, Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry., Aikakauslehtien päätoimittajat ry., Päätoimittajien yhdistys ry., Suomen Kaupunkilehtien Päätoimittajat ry. ja Julkisen sanan neuvosto.

 

Lähde: THL:n tiedote

Linkki seminaarin esitysmateriaaliin.