Uutiset / 15.06.2018

Luottamus vähissä Ukrainassa

Kuvakaappaus Euroopan Journalistiliiton sivulta www.europeanjournalists.org Kuva:
Kiova (IPS – Ed Holt) Venäläisen Arkadi Babtšenkon tekaistuksi osoittautunut murhayritys toukokuun lopulla Ukrainassa aiheutti sen, että moni toimittaja ei luota viranomaisiin sitäkään vähää kuin ennen, sanoo tutkivan Slidstvo.Info- uutistoimiston perustajiin kuuluva Anna Babinec. ”Jos luottamus Ukrainan hallitukseen oli ennen heikkoa, nyt siitä ei ole mitään jäljellä”, hän täsmentää. ”Omat tutkivan journalistin taitoni joutuivat koetukselle, kun työskentelin koko yön 'murhapaikalla'. Nyt tiedän, että viranomaisten sanomisia ei pidä tarkistaa kahteen vaan kolmeen tai neljään kertaan. Poliisien osalta ei riitä sen varmistaminen, tekevätkö he työnsä kunnolla. On myös selvitettävä, kertovatko he valeita rikoksista”, Babinec pohtii. ”Toimittajana ja ihmisenä olen iloinen, että kollegani on elossa, mutta jäljellä on paljon kysymyksiä, joihin tuvallisuuspalvelun ja Arkadin pitää vastata.” Kyiv Post -lehden varapäätoimittaja Olga Rudenko sanoi Radio Free Europelle,  että Ukrainan toimittajat tuntevat olonsa entistä turvattomammaksi. Hänen mukaansa salajuonen Babtšenkon murhaamiseksi – jos sellaista oli – mahdollisti se, että aiempia toimittajiin kohdistuneita hyökkäyksiä ja murhia ei ole tutkittu. Se luo rankaisemattomuuden ilmapiirin. ”Kuka ottaisi asiakseen tappaa tunnetun journalistin, jos aiemmat tappajat olisi löydetty ja rangaistu”, Rudenko kysyi. Epätietoisuus kalvaa Epäluottamusta toimittajapiireissä on kasvattanut Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n haluttomuus antaa lisää tietoa ”valemurhasta”, jonka sanotaan olleen sen suunnittelema ja toteuttama. Kansainväliset sananvapausjärjestöt tuomitsivat tuoreeltaan koko operaation, vaikka SBU ja  Babtšenko sanoivat sen tähdänneen todellisen salamurhahankkeen paljastamiseen. ”Olemme iloisia, että Babtšenko on elossa emmekä epäile, etteikö häneen olisi kohdistunut todellisia uhkia. Odotamme kuitenkin Ukrainan hallitukselta todisteita siitä, että operaatio oli vaivan arvoinen ja tuotti tuloksia. Toistaiseksi niitä ei ole saatu”, Toimitajat ilman rajoja (RSF) -järjestön aluejohtaja Johann Bihr sanoo. Neljän vuoden aikana Ukrainassa on tapettu seitsemän journalistia. Viimeisin uhri oli venäläinen Pavel Šeremet, joka kuoli autopommin räjähdyksessä heinäkuussa 2016. Tapauksen tutkinta junnaa, mikä on vahvistanut epäilyjä Ukrainan osallisuudesta murhaan. Babtšenkon tapauksen jälkeen Ukrainan pääsyyttäjän tiedottaja Larysa Sargan julkaisi Facebookissa listan toimittajista, joita hän syytti pettureiksi, koska he olivat arvostelleet operaatiota. Julkisuuteen on vuodettu myös 47 nimeä käsittävä ”tappolista”, jonka SBU sanoo saaneensa käsiinsä Babtšenkon operaation aikana. Listalla on toimittajia ja poliittisia aktivisteja, joista monet suhtautuvat kriittisesti Ukrainan johtoon. Babtšenko ei ole mukana. Osa paikallisista toimittajista pitää listaa aitona, toiset suhtautuvat siihenkin epäillen. RSF:n Bihrin mielestä Babtšenkon tapaus kaventaa sananvapautta ja auttaa niitä, jotka haluavat hämärtää toden ja fiktion rajoja levittämällä valeuutisia.

Katso myös

Kaikki uutiset

Vapaa tiedonvälitys ei toteudu Gazassa: journalistien tappamisen on loputtava  

Konflikti Gazassa on tuottanut mittaamattoman määrän kärsimystä ja tuhoa siviiliväestölle yhdeksän viime kuukauden aikana. Gazasta on muodostunut tiedonvälityksen musta-aukko. Humanitaarisen katastrofin todellista laajuutta ja inhimillistä hätää ei voi ymmärtää ilman journalistien aktiivista raportointia. Siksi on välttämätöntä taata edellytykset journalistien mahdollisimman vapaalle ja turvalliselle toiminnalle sotimisesta riippumatta. Tätä edellyttää myös kansainvälinen oikeus. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto on […]

Journalistiliitto palvelee myös läpi suven

Jäsenet voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä lakiasioissa.

Suomalaisten luottamus uutisiin pysyy vakaana – ”Kärkisijasta on syytä olla kiitollinen”

Nyt julkaistujen kyselytulosten perusteella maksuttoman verkkouutistarjonnan seuraaminen ei näytä vähentävän verkkouutisista maksamista. Päinvastoin ne, jotka seuraavat esimerkiksi Yleisradion verkkouutisia, myös maksavat verkkouutisista muita todennäköisemmin.