Mikä Journalistiliitto on?
Suomen Journalistiliitto on ammattiyhdistys. Siihen kuuluu noin 14 000 jäsentä. Jäsenet ovat journalisteja, media-alan tai viestintäalan ammattilaisia tai töissä kustannusalalla. Jäsenistössä on myös alan opiskelijoita ja eläkeläisiä. Liitto neuvottelee työehtosopimukset ja auttaa jäseniään erilaisissa työhön liittyvissä asioissa. Journalistiliiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä. Liitto edistää sananvapautta. Viestintäpolitiikassa päämääränä on turvata median monipuolisuus.
Usein kysyttyjä kysymyksiä Journalistiliitosta
Tarjoamme jäsenellemme monia etuja, kuten:
- työehto- ja lakineuvonta
- apua sananvapaus-, tekijänoikeus- ja sopimuskysymyksissä
- alennuksia monista palveluista
- pressikortti
Liittoon voi liittyä:
-
- jos saat suurimman osan tuloistasi journalistisesta työstä, media-alalta, kustannusalalta tai viestintätyöstä.
- olet freelancer, joka saa suurimman osan tuloistaan journalistisesta työstä, media-alalta, kustannusalalta tai viestintätyöstä.
- olet liiton jäsenyhdistyksen toimihenkilö.
- alan opettaja tai tutkija.
- media-alan ammattiin opiskeleva.
Helpoimmin liittyminen hoituu liiton verkkosivujen kautta, missä voit täyttää sähköisen lomakkeen.
Voit myös ottaa yhteyttä oman työpaikkasi luottamushenkilöön lait liiton toimistoon.
Liity jäseneksi
Kyllä voit liittyä, koska saat merkittävät edut, joita liitto tarjoaa jäsenilleen.
Tutustu jäsenetuihinKyllä. Mediatyö on monimuotoista, jäsenet voivat tehdä vuorotellen mediatyötä ja viestintätyötä. Liitossa on jäseninä tiedottajia ja muita viestintäalan ammattilaisia.
Jäsenyyttä ei ole sidottu työpaikkaan. Jäsenemme voivat työskennellä eri välineillä ja eri työnantajille.
Kyllä voit liittyä, ja kannattaa sillä saat monia etuja.
Tutustu jäsenetuihin
Liiton jäsenille ei ole koulutus- tai tutkintovaatimuksia. Perinteisesti toimittajan ammattiin on tultu montaa väylää pitkin. Liittoon voi liittyä työntekijä, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä, media-alalta, kustannusalalta tai viestintätyöstä.
Olemalla aktiivinen jäsen omassa yhdistyksessäsi. Voit osallistua kokouksiin ja yhdistyksen tai liiton järjestämiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Voit hakeutua oman yhdistyksesi hallitukseen. Osallistu myös alan ajankohtaisiin keskusteluihin tilaisuuksissa, liiton kanavissa tai sosiaalisessa mediassa.
Yhdistysten yhteystiedot löydät täältäJäsenmaksu vaihtelee sen mukaan, oletko työsuhteessa, freelancerinä, opiskelijajäsenenä. Jos työtilanteesi muuttuu, jäsenmaksukin muuttuu sen mukaan. Jäsenmaksulajin vaihto on helppoa. Työsuhteisen jäsenen jäsenmaksu on 1,4 prosenttia bruttopalkasta. Jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa.
Lue lisää jäsenmaksuistaLiitto toimii alueellisten yhdistysten kautta. Kaikki jäsenet ovat automaattisesti jonkin jäsenyhdistyksen jäsenenä.
Yhdityksien yhteystiedotJournalistiliiton jäsenneuvonta auttaa. Liitto tarjoaa jäsenilleen myös lakineuvontaa.Työpaikalla kannattaa kääntyä luottamushenkilön puoleen.
Journalistiliiton yhteystiedotPressikortti on liiton jäsenkortti. Se kuuluu vain jäsenille, joten erotessa se palautetaan liittoon.
Journalistiliitto -sanastoa
Suomen Journalistiliitto on yksi Suomen ammattiliitoista. Liitto ei kuulu mihinkään ammattiliittojen keskusjärjestöön (Akava, SAK tai STTK), vaan on täysin itsenäinen. Liitossa on noin 14 000 jäsentä media-alan eri tehtävistä. Journalistiliitto on perustettu 1921, lue liiton historiasta.
Ammattiliitto puolustaa jäsentensä etuja. Liitto neuvottelee työnantajan tai sen edustajan kanssa esimerkiksi lain vaatimaa tasoa paremmasta työajasta, lomista, palkkatasosta ja sen nostamisesta.
Alan ammattilehti, joka tulee jäsenille osana jäsenpalveluja. Journalisti ilmestyy painettuna lehtenä kymmenen kertaa vuodessa ja jatkuvasti päivittyvänä verkkojulkaisuna.
Lue Journalistia verkossaJokainen liiton jäsen kuuluu johonkin jäsenyhdistykseen. Sinut liitetään jäsenyhdistykseen samalla kun liityt liittoon. Voit myöhemmin vaihtaa jäsenyhdistystä. Suurin osa jäsenistä kuuluu johonkin alueelliseen yhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
Alueellisten yhdistysten lisäksi on kolme valtakunnallista yhdistystä. Liiton jäsenenä ollaan siis yhdistyksen kautta. Valtakunnallisia ovat Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL) johon kuuluvat radio- ja televisiotoimittajat asuinpaikasta riippumatta, Suomen freelance-journalistit, johon kuuluvat freelancerit asuinpaikasta riippumatta ja Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET.
Tutustu jäsenyhdistyksien toimintaanHallitus vastaa liiton asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta. Kuukausittain kokoontuvassa hallituksessa on 13 jäsentä, jotka valitaan valtuuston kokouksessa neljän vuoden välein. Jäsenet edustavat eri yhdistyksiä.
Valitaan neljän vuoden kaudeksi valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja toimii liiton puhehenkilönä ja edustaa liittoa muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa. Hän toimii myös liiton toimiston johtajana.
Toimisto hoitaa liiton käytännön asioita ja toimii yhdistysten tukena. Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa toimistossa on parikymmentä työntekijää; lakimiehiä, talousasiantuntijoita, jäsenpalvelua ja Journalisti-lehden toimitus.
Liiton edustaja työpaikalla. Häneltä saat tietoa oikeuksistasi ja tukea ongelmissa.
Lue lisää luottamushenkilöistäLiiton ylin päättävä elin, 79 valtuutettua. Valtuusto kokoontuu päättämään mm. liiton taloudesta ja toiminnasta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Valtuuston kokoonpano vaihtuu neljän vuoden välein. Valtuuston jäsenet valitaan yhdistyksissä. Valtuusto valitsee liiton hallituksen sekä liiton puheenjohtajan.
Lue lisää valtuuston toiminnastaOmalla työpaikallasi toimii toimitusosasto, jonka jäseniä ovat liittoon kuuluvat työntekijät. Toimitusosastolla on omaa toimintaa, kuten kokouksia. Kysy lisää oman työpaikkasi luottamushenkilöltä.
Lue lisää toimitusosastoistaJournalistiliitto neuvottelee työnantajapuolen kanssa työehdoista kuten palkoista, palkankorotuksista, työajoista, lomista ja muista eduista. Sopimus tehdään yleensä kahdeksi vuodeksi. Tätä sopimusta kutsutaan työehtosopimukseksi eli tuttavallisemmin tessiksi. Kun sopimus on yleissitova, kaikkien on noudatettava sopimuksia siitä huolimatta, kuuluuko työntekijä ammattiliittoon vai ei. Kaikki liiton neuvottelemat työehtosopimukset on koottu materiaalipankkiin.
Tutustu työehtosopimuksiinTyöehtosopimusneuvottelut eli tes-neuvottelut käydään noin kahden vuoden välein, kun edellinen sopimus on päättymässä. Niissä sovitaan seuraavien parin vuoden palkankorotuksista, lomista ja eduista. Osapuolina ovat työntekijöitä edustava ammattiliitto ja työnantajaa edustava järjestö. Journalistiliitto neuvottelee useita eri sopimuksia eri tehtävissä oleville jäsenilleen. Journalistiliitto neuvottelee Palvelualojen työnantajaliiton Paltan, Medialiiton ja Yleisradion kanssa.
Lue lisää työehtosopimuksistaTyösopimuksen tekevät työnantaja ja työntekijä. Sopimuksessa sovitaan työn sisällöstä, kestosta ja palkasta. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksen tekeminen kirjallisesti kannattaa, jotta työn tekemisen ehdot ovat sekä työnantajalle että työntekijälle selvät. Sopimuksen pitää noudattaa työsopimuslakia.
Lue lisää työsopimuksista
Työsopimuslaki määrittelee minimitason, liiton neuvottelema työehtosopimus parantaa työntekijän ehtoja. Lakia sovelletaan lähes kaikissa työsuhteissa tehtävän työn laadusta riippumatta. Laki määrittelee esimerkiksi työnantajan ja työntekijän velvollisuudet, työsuhteen vähimmäisehdot (kuten työaika, vapaat ja lomat, lomauttaminen, irtisanominen).
Työsopimuslaki Finlexin sivuillaLiiton jäsenkortti, joka todistaa, että olet Journalistiliiton jäsen.
Tilaa pressikortti