Kesätyö- ja harjoittelukyselyiden tavoitteena on kartoittaa millaisia määräaikaisia työsuhteita, kesäsijaisuuksia tai kesän ajan työharjoitteluja jäsenemme tekevät, millaisilla palkoilla ja sopimuksilla. Kyselyjen tavoitteena on selvittää, liittyykö töihin tai harjoitteluihin ongelmallisia käytäntöjä, joihin olisi tarvetta puuttua.

Tarkoitus on myös kartoittaa covid-19 tartuntataudin vaikutusta työskentelyyn ja työehtojen toteutumiseen etätyössä.

Kyselyt toteutetaan nimettömänä, eikä vastaajia voi yksilöidä. Kyselylinkki vie suoraan Journalistiliiton kyselytyökaluun, jonka avulla vastaukset analysoidaan. Tuloksia voidaan käyttää journalistien kollektiivisessa edunvalvonnassa.

Kyselyitä on kaksi: harjoittelijan kysely ja kesätyöntekijän kysely.

Harjoittelijalla tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolle on maksettu alempaa kuin työehtosopimuksen alinta palkkaryhmää vastaavaa palkkaa. Työsuhteisten yliopisto- ja ammattikorkeakouluharjoittelijoiden osalta journalistisen ja media-alan työehtosopimuksissa on sovittu tällaisista palkoista, joita voi maksaa työntekijöille, joilla ei ole joko alan tutkintoa tai on vain vähän työkokemusta alalta. Joissain tapauksissa harjoittelu voi myös olla palkaton, mutta tällöin kyse on työssä oppimisesta, ei työn tekemisestä.

Kesätöissä eli kesän ajan määräaikaisuuksissa on kyse työnantajan työvoimatarpeen paikkaamisesta eli vakiväen sijaistamisesta näiden kesälomien aikana. Mikäli työskentelit täydellä tehtäväkohtaisella palkalla kesäsijaisuudessa, mutta esimerkiksi opinnollistit sen korkeakoulututkintoosi, ei kyseessä ole tässä kyselyssä tarkoitettu työharjoittelu.

Kyselylinkit lähetetään jäsenille marraskuun alun jäsenkirjeessä.