Liiton lausunto kohtuullisesta korvauksesta

Lausunto kohtuullisesta korvauksesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Journalistiliitolta lausuntoa tekijänoikeuslain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Journalistiliitto pitää kohtuullista korvausta ja kohtuullisia ehtoja koskevaa lainmuutosta välttämättömänä ja positiivisena. Esityksen s. 6 todetaan, että markkinaoikeus on käsitellyt sopimusehtojen kohtuullisuutta kahdessa ratkaisussa. Esitystekstissä on tehty oikea johtopäätös, jonka mukaan ratkaisujen katsotaan osoittavan sen, että luovutustilanteissa tekijällä ei katsota olevan riittävää suojaa kohtuuttomilta sopimusehdoilta tai muilta sopimuksen solmimistilanteisiin vaikuttavilta asioilta. Näin ollen työsuhteen ja yrittäjyyden rajamaastoon sijoittuvan itsensä työllistäjien sopimusoikeudellista asemaa tulee parantaa lainsäädäntöteitse, jotta osapuolet saadaan tasavertaisempaan asemaan.

Esityksessä on oikein tunnistettu itsensätyöllistävien freelancer-journalistien ongelmatilanteet. Koska tekijänoikeusluovutuksen kohtuullisuus on esityksessä määritelty tarkasti, freelancer voi jatkossa vedota kohtuuttomuuteen entistä helpommin ja saattaa asian toimeksiantajan tietoon. Tämä voi ennaltaehkäistä kohtuuttomia sopimuksia. Esityksellä voidaan puuttua myös räikeimpiin ylilyönteihin, joissa suoritettu korvaus ei vastaa tekijänoikeuden luovutuksen laajuutta tai alan hyvää kauppatapaa.

Esityksen s. 6 esitetään, että markkinoiden muutos on vaikuttanut tekijänoikeudella suojattujen tuotteiden arvoon ja arvonmuodostukseen. Tekijöiden kaikkien oikeuksien vieminen yksinoikeudella ei kuitenkaan liity median murrokseen tai yritysten voittojen alenemiseen. Isojen mediatalojen kaikki oikeudet vievät avustajasopimukset on pääsääntöisesti laadittu ennen medianmurrosta ja digitalisoitumista. Kun media-alan jakelukanavat laajenevat, toimitaan eri markkinoilla ja markkina-alueilla. Tekijät ovat olleet valmiita luovuttamaan hyvinkin laajoja käyttöoikeuksia kohtuullista korvausta vastaan. Tekijöillä ei ole mitään intressiä rajoittaa teosten käyttöä. Isot mediayhtiöt vievät lähtökohtaisesti kuitenkin tekijöiden kaikki tekijänoikeudet, myös tekijän oman käytön mahdollisuudet, yksinoikeudella määrittämättömäksi ajaksi, jolloin tekijällä ei ole mahdollisuutta taloudellisesti hyödyntää oikeuttaan.

Esityksen s. 9 mukaan: ”Nykytilan säilyttämistä puoltavat sääntelyn tekijänoikeusaloille mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset, joita ei ole etukäteen mahdollista ennakoida eikä arvioida.” Esityksen s. 10-11 kohdassa 4.1 ja 4.2 on kuitenkin arvioitu hallitussihteeri Neuvosen esityksen mukaiseen vaihtoehtoon 2 perustuvia vaikutuksia, jonka mukaan lakimuutoksen ei ole arvioitu lisäävän tarvetta sopimusten sovitteluun nykyistä enemmän, eikä sillä ole merkittäviä viranomaisvaikutuksia tai oikeudenkäyntejä lisäävää vaikutusta. Näin ollen ei ole perusteita jättää toteuttamatta esityksen lainsäädäntömuutoksia, koska niillä ei ole vaikutusarvioinnin mukaan merkittäviä vaikutuksia. Sen sijaan esitys parantaa osapuolten neuvottelukulttuuria, joka osaltaan edistää tekijänoikeusehtojen kohtuullisuutta.

Vaikka esitys parantaa tekijöiden asemaa ja neuvottelukulttuuria, lakiesityksessä tulisi aineellisen kohtuullisuuden määritelmän lisäksi taata tekijöille tosiasiallinen oikeus kohtuulliseen korvaukseen ja kohtuullisiin ehtoihin. Tämä edellyttää mielestämme kevyttä ja tehokasta oikeussuojakeinoa.

Koska tekijä on usein toimeksiantajaan nähden alisteisessa asemassa, yksittäinen tekijä ei voi tosiasiassa riitauttaa sopimuksen kohtuullisuutta. Riitauttaminen johtaisi asiakassuhteen katkeamiseen.

Suurimmilla mediayhtiöiden tarjoamat sopimusehdot ovat usein samansisältöisiä ja yhtiöillä on samankaltainen palkkiokäytäntö freelancer-journalisteille. Jos tekijöitä edustava järjestö voisi saattaa kohtuuttoman sopimuksen tuomioistuimen tutkittavaksi, asia koskisi useita satoja tekijöitä ja vaikuttaisi suoraan alan epäterveisiin käytäntöihin. Tällöin yksittäisen tekijän ei tarvitse ryhtyä kantajaksi. Järjestelmä olisi kustannustehokas, koska lukuisia tekijöitä koskevat asiat voitaisiin käsitellä yhdellä kertaa.

Näin ollen Journalistiliitto esittää, että hallitussihteeri Neuvosen vaihtoehdon kaksi ja kolme rajamaastoon perustuvan ehdotuksen perusteella, että esityksen 29 § lisätään 5 momentti: ”Tekijöitä tietyllä alalla edustava järjestö voi olla kantajana tekijänoikeuden kohtuullisuutta koskevassa asiassa, jos asia koskee lukuisia tekijöitä.”

Journalistiliitto haluaa myös kiinnittää opetus- ja kulttuuriministeriön huomion esityksen perusteluosaan, jossa on muutamia virheellisiä tietoja.

Esityksen s. 8 todetaan, että freelancer-toimittajilla oli kollektiivisesti sopimus vuoteen 2009 saakka, jolloin neuvottelut kariutuvat. Lauseesta saa käsityksen, että sopimus ei olisi enää voimassa. Vuonna 2009 alkaneet sopimuksen uudistamisneuvottelut kariutuivat vuonna 2011, mutta sopimus on edelleen voimassa, eikä sitä ole irtisanottu.

Samassa kohdassa todetaan myös, että tekijänoikeuksien luovutussopimuksissa luovutetaan kaikki oikeudet. Tämä koskee ainoastaan isoimpia lehti- ja mediataloja. TNS Gallupin vuonna 2012 laatiman kattavan freelancer-työmarkkinatutkimuksen mukaan noin puolet freelancereista ei sovi tekijänoikeuksista mitään, jolloin tulkintalähteenä ovat alan kauppatapasopimus tai tekijänoikeuslaki. Tällöin ehdot ovat lähtökohtaisesti kohtuullisia.

Esityksen s. 12 todetaan, että Tekijäfoorumi on kannattanut vaihtoehtoa 3. Tekijäfoorumi on kannattanut ensisijaisesti vaihtoehtoa 3, mutta pitänyt vaihtoehtoa 2 mahdollisena muunneltuna, jossa olisi tarkemmin otettu huomioon muun muassa järjestöjen edustusoikeus. Journalistiliitto on myös omassa lausunnossa esittänyt yhtyvänsä tekijäfoorumin kantaan, muttei siitä ole mainittu esityksessä.

Esityksen merkittävin asia on se, että kohtuullisuus sidotaan ensisijassa alan hyvään kauppatapaan. Järjestöt ovat vastuullisia neuvottelemaan hyvästä kauppatavasta ja se myös parantaa osapuolten välistä vuorovaikutusta ja neuvottelukulttuuria. Journalistiliitto on valmis ja sitoutunut neuvottelukulttuurin parantamiseen ja neuvottelemaan kohtuullisista ehdoista, mikä on tekijöiden, toimeksiantajien ja koko luovan talouden etu.

• Petri Savolainen, Edunvalvontajohtaja, OTK
• Jussi Salokangas, Työehtoasiamies, OTM