Ghana on on ollut lehdistönvapauden kärkimaita Afrikassa, mutta tilanne on synkistynyt viime aikoina. Kuva: Kwaku Botwe/IPS Kuva: Lontoo (IPS – Lahai J. Samboma) Kun entinen jalkapalloilija George Weah nousi Liberian presidentiksi 2018, mediassa uskottiin, että hän puolustaisi lehdistönvapautta. ”Olimme väärässä”, toimittaja Henry Costa sanoo nyt. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta läntisen Afrikan lehdistönvapaustilanne on synkkä. Toimittajia vainotaan työnsä vuoksi niin Kamerunissa, Ghanassa, Nigeriassa, Liberiassa kuin Senegalissakin. Vainoajia ovat yleensä viranomaiset, ja he voivat tehdä sitä rankaisematta. Väkivaltaa ja kiristystä Liberiassa ”Liberian presidentti ei pidä arvostelusta. Koska olemme olleet kriittisiä, aseistetut miehet ovat hyökänneet kahdesti tuhoamaan toimitustamme”, kertoo Costa, joka omistaa Roots FM -radioaseman ja vetää suosittua Costa Show'ta. Liberialainen journalisti Tyron Brown menetti viime vuonna henkensä epäselvissä oloissa. Brownin ruumis viskattiin mustasta jeepistä hänen kotinsa eteen. Eräs mies väittää surmanneensa Brownin itsepuolustukseksi, mutta selitys ei vakuuta toimittajia, jotka tulkitsevat tapauksen varoitukseksi ammattikunnalle. Liberialainen sanomalehti Front Page Africa on suhtautunut kriittisesti hallitukseen ja sai 1,6 miljoonan euron sakot presidentin ystävän kunnian loukkaamisesta. Lehden toimittaja Mae Azango sanoo, että hallituksen uusimpana taktiikkana on kuristaa lehtiä taloudellisesti jättämällä maksamatta ilmoituksistaan. Velat nousevat kymmeniintuhansiin euroihin. Erään ministerin mukaan hallitus ei maksa velkojaan, koska media ei kerro siitä mitään hyvää. Se ajaa jotkut viestimet lopettamaan toimintansa, ja palkkoja on maksamatta jopa kahdeksalta kuukaudelta”, Azango kertoo. Murhia ja uhkailua Ghanassa Ghana oli aiemmin lehdistönvapauden kärkimaa alueella, mutta siellä on viime vuosina surmattu kaksi toimittajaa. Eräs poliitikko oli yllyttänyt kannattajiaan heistä toisen kimppuun. Toimittaja Latif Iddrisu sai kallonmurtuman vuosi sitten, kun hänet raahattiin kesken työtehtävän poliisiasemalle pahoinpideltäväksi. ”Poliitikot ja muut isokenkäiset uhkailevat journalisteja pahoinpitelyllä ja kuolemalla, koska he pelkäävät meidän juttujamme”, Iddrisu sanoo. Hän muistuttaa, että lehdistönvapauden kirjaaminen lakiin ei aina auta asiaa. Tietoja salataan Nigeriassa Nigeriassa lehdistönvapaus taataan lailla, mutta toimittajat eivät saa tarvitsemiaan tietoja. Eniten tietoa pimittävät keskuspankki ja Nigerian kansallinen öljy-yhtiö NNPC, sanomalehti Premium Timesin päätoimittaja Dapo Olorunyomi sanoo. ”Voit kirjoittaa, mitä haluat, mutta jos faktat menevät väärin, kärsit seuraukset.” Olorunyomi ja hänen alaisiaan on pidätetty moneen otteeseen, jotta he paljastaisivat lähteensä. Toimittaja Jones Abiri oli kaksi vuotta vankilassa ilman oikeudenkäyntiä. Hyökkäykset journalisteja ja mediaa vastaan nelinkertaistuivat Nigeriassa vuosina 2015-2019. Viestinnän tutkija Chinenye Nwabueze sanoo väkivallan yltyvän vaalien alla. ”Silloin toimittaja on samassa asemassa kuin parkkeeratun auton omistaja – toimii omalla riskillä”, hän sanoo. Väkivallan ja pelon ilmapiiri vallitsee myös alueen ranskankelisissä maissa, Kamerunissa, Senegalissa, Norsunluurannikolla ja Malissa. Kamerun vangitsee Vakavin tilanne on Kamerunissa, jossa hallitus vie sitä arvostelevat toimittajat sotilas- tai erikoistuomioistuimeen. ”Kamerun on Saharan eteläpuolisen Afrikan toiseksi pahin toimittajien vangitsija ja toisena koko maailmassa journalistien vangitsemisessa 'valeuutisten' vuoksi”, Committee to Protect Journalists -järjestön Afrikan-koordinaattori Angela Quintal kertoo. Toivon pilkahduksia ja pettymyksiä Länsi-Afrikan maista puhtaimmat paperit saavat Sierra Leone ja Gambia. Niiden verrattain uudet hallitukset ovat luvanneet kumota lakeja, joiden nojalla edeltäjät ovat vainonneet mediaa. ”Emme joudu enää työskentelemään pelottavassa tai tukahduttavassa ympäristössä, mutta suurin ongelmamme on vaikeus saada tietoa hallinnon toiminnasta, sen täydellinen läpinäkymättömyys. Hallitus on tosin luvannut muutoksia”, Gambian journalistiliiton puheenjohtaja Sheriff Bojang Jr sanoo. Gambiassa vasta odotetaan lehdistönvapauslakia, mutta Sierra Leonen tilanteessa siitä ei aina ole ollut apua, kuten tämän jutun kirjoittaja sai tuta tehdessään tutkivia juttuja naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja timanttien louhinnasta. Sekä Sierra Leonen oikeus-, kaivos- että viestintäministeriö kieltäytyivät antamasta juttuja varten tietoja, jotka ne olivat alun perin luvanneet. Liberiassa uhkaa käydä samoin. Toimittaja Henry Costa ennustaa, että Weahin hallitus esittää suvaitsevaista, mutta palaa vanhoihin temppuihin heti, kun talousvaikeudet synnyttävät hallituksen vastaisia mielenosoituksia ja media raportoi niistä. Avainsanat: IPS Kansainvälinen Sananvapaus