Uusimmat

Lehdistön rooli vallanvaihdoksessa puhuttaa Brasiliassa

Rio de Janeiro (IPS – Mario Osava) Lehdistön rooli Brasilian vallanvaihdoksessa herättää ristiriitaisia tuntoja ja tulkintoja.

Ristiriitaisia olivat myös uutiset prosessista, joka johti PT-työväenpuoluetta edustavan presidentti Dilma Rousseffin pidättämiseen virasta ainakin siihen asti, kun hänen epäiltyjä budjettilukujen vääristelyjään tutkitaan.

Uutisankat kertoivat muun muassa, että mielenosoittajilla oli aseita, että kansanedustajia lahjottiin torjumaan Rousseffin viraltapano, että presidentinvaalit järjestetään välittömästi ja että Rousseffin edeltäjä Luiz Inácio Lula da Silva oli vangittu.

Rousseffin kannattajat syyttävät valtamediaa osallisuudesta ”vallankaappaukseen” tätä vastaan.

Sanomalehtien liiton toimitusjohtaja Ricardo Pedreira kiistää. ”En näe mitään kaappausta, prosessi oli perustuslain mukainen ja lehdistö raportoi siitä parhaan kykynsä mukaan ja vapautensa puitteissa. En näe raportoinnissa myöskään laiminlyöntejä tai liioittelua”, hän sanoo.

Troikka hallitsee, media mukana

Mediaa analysoivan Observatorio de Prensa -portaalin päällikö Carlos Castilho vahvistaa, ettei vallankaappausta perustuslaillisessa mielessä tapahtunut. Poliittisesti siitä oli kuitenkin hänen mielestään kyse ja suuret viestimet olivat mukana rintamassa.

”Brasilian politiikkaa hallitsee nyt troikka, johon kuuluvat syyttäjänvirasto, liittovaltion poliisi ja tiedotusvälineet, jotka muokkaavat mielipideilmastoa”, Castilho sanoo.

Nykyinen mielipideilmasto rakennettiin hänen mukaansa askel askeleelta tietoa manipuloimalla: aluksi syötettiin ajatus hallituksen tehottomuudesta, sen jälkeen sitä syytettiin virheistä ja lopulta todettiin, että jotakin on tehtävä talouden romahduksen estämiseksi.

Castilhon mukaan media loi suotuisat olosuhteet varapresidentti Michel Temerin nousulle väliaikaiseksi presidentiksi. Hän sai liittolaisikseen opposition ja osan Rousseffin kannattajistakin.

Yli 50 henkilöä on ryhtynyt ilmiantajaksi Petrobras-yhtiön korruptiotutkinnassa, eikä poliisi ehdi penkoa kaikkea. Siksi lehdissä julkaistut epäilyt toimivat Calstilhon mielestä ”julkisena tuomioistuimena”.

Valtamedia vallan käänteissä

Suurimmat päivälehdet tukivat Rousseffin syrjäyttämistä, toteaa toimittaja Cileide Alves, joka on tutkinut kolmen johtavan päivälehden pääkirjoituksia Brasilian historian ratkaisevissa käännekohdissa 1964, 1992 ja nyt.

O Estado de São Paulo, Folha de São Paulo ja O Globo kannattivat 1964 vallankaappausta, jota seurasi 21 vuoden sotilasdiktatuuri. 1992 presidentti Fernando Collor de Mellon viraltapanolla oli niin laaja tuki, että lehdet saattoivat tyytyä raportoimaan tosiasiat, Alves arvioi Medium-sivustolla.

Rousseffin kaatamiseen lehdet osallistuivat Alvesin mukaan laajentamalla merkittävästi pääkirjoitus- ja mielipideosastojaan ja hankkimalla lisää kolumnisteja.

Sanomalehtien liiton Pedreiran mielestä on luonnollista, että lehdet muuttuvat analyyttisemmiksi ja lisäävät kannanottoja, koska uutiset painottuvat internetiin.

”Se auttaa lukijaa muodostamaan kriittisen näkemyksen maailman tapahtumista. On kuitenkin tärkeää erottaa selvästi mielipiteet ja uutiset”, hän sanoo.

Vasemmistolla heikko media

Eräs nimettömänä haastateltu veteraanitoimittaja arvioi, että vasemmiston ja PT:n kohtaloksi koitui se, etteivät ne kyenneet luomaan vahvaa edistyksellistä mediaa. PT:n masinoima TV Brasil ei saavuttanut yleisön luottamusta riippumatomana tiedonvälittäjänä, kuten oli tarkoitus.

Vasemmiston sanoma- ja aikakauslehtien levikit pysyivät pieninä koko PT:n 13-vuotisen valtakauden. Lehtiä, kuten kirjojakin, lukee Brasiliassa pääasiassa suppea kaupunkilainen eliitti.

PT syntyi teollisella São Paulon seudulla, mutta lopulta sen vahvimmiksi tukialueiksi muodostuivat maan koillisosan köyhimmät kolkat, joilla Bolsa familian ja muiden sosiaaliohjelmien vaikutus tuntui selvimmin.

Samaan aikaan PT menetti keskiluokan tukea suurkaupungeissa, varsinkin São Paulossa, jonne suurimmat viestintäyhtiöt keskittyvät.