Uusimmat

Latinalaisen Amerikan media salasi itseään koskevia Wikileaks-vuotoja

Buenos Aires (IPS – Marcela Valente) Latinalaisen Amerikan valtalehdet varjelivat itseään koskevia paljastuksia Wikileaks-tietoja julkistaessaan, tuore kirja kertoo.

Argentiinalaisten toimittajien Martín Becerran ja Sebastián Lacunzan kirja Wiki Media Leaks pureutuu alueen lehtien suhtautumiseen vuonna 2010 paljastettuihin satoihintuhansiin Yhdysvaltain diplomaattisähkeisiin.

Wikileaksin julkistamat sähkeet ulottuvat vuoden 1966 joulukuusta helmikuulle 2010, mutta valtaosa ajoittuu vuosiin 2008-2010.

Lacunzan mukaan kirjan idea tuli siitä, että he havaitsivat joidenkin lehtien haluttomuuden julkaista itseään koskevia ”mehukkaita” tietoja.

Vuodetuista yli 250 000 sähkeestä noin 32 000 tuli Latinalaisesta Amerikasta. Lacunzan mukaan niistä 5-10 prosenttia liittyy mediaan.

Maltilliset lähettiläät

Kirjan tärkeimpiä havaintoja on Lacunzan mielestä se, että Yhdysvaltain suurlähettiläät osoittivat monesti suurta malttia ja torjuivat paikallisen eliitin laittomia ja ”röyhkeitä” ehdotuksia.

Kirja paljastaa, että esimerkiksi Argentiinan ja Brasilian lehtien ja tv-kanavien tunnetut kolumnistit ovat etsineet Yhdysvaltain lähetystöltä tukea maansa vasemmistolaisen hallituksen vastaiselle politiikalle.

Lacunzan mukaan tukea ei yleensä tullut, ja koko toimintatapa viittasi ”menneille vuosikymmenille”.

Yhdysvaltain silloinen Argentiinan-lähettiläs Earl Anthony Wayne arvioi sähkeessään, että mahtavaa Clarín-mediakonsernia ”ei aina johdeta niin vastuullisesti kuin toivoisimme”. Maan laajalevikkisin sanomalehti Clarín pystyy hänen mukaansa ”kaatamaan hallituksia”.

Waynen mukaan Argentiinan lehdistö on verrattain vapaa, mutta keskittyy liikaa huhuihin ja vahvistamattomiin olettamuksiin.

Venezuelassa pyydettiin rahaa

Perun, Kolumbian ja Chilen viestimiä sähkeissä arvioidaan pääosin suopeasti, mutta ei kritiikittä. Esimerkiksi Perun nykyistä presidenttiä Ollantai Humalaa vastustanutta lehdistöä sähke luonnehti ”sensaatiohakuiseksi”.

Kolumbiassa lehdistön arvioitiin liittoutuneen oikeistolaisen presidentin kanssa ja tukevan tämän kamppailua Venezuelan Hugo Chávezia vastaan.

Vasemmiston hallitsemissa Boliviassa, Venezuelassa ja Ecuadorissa USA:n lähetystöt arvostelivat mediapolitiikkaa, mutta myös opposition viestimien toimintaa.

Yhdysvaltain Venezuelan-lähetystö hämmästeli El Nacional -lehden johtajan vierailua, jolla tämä pyysi Washingtonista rahaa kattamaan valtion ilmoitusten menetystä.

Kirjan mukaan Yhdysvaltain Hondurasin-lähettiläs Hugo Llorens puolestaan arvosteli median asettumista demokratiaa vastaan ja vallankaappauksen puolelle, kun presidentti Manuel Zelaya syrjäytettiin 2009.