Työttömyysturvalakia muutettiin 1.1.2016. Sen jälkeen vähäinen freelancer-työ tai laskutuspalvelun kautta tehty työ on luokiteltu yrittäjätyöksi eikä ”omaksi työksi”, kuten ennen lakimuutosta. Työ- ja elinkeinoministeriö teki vuodenvaihteessa myös uuden lain soveltamisohjeen, joka osittain selkeyttää freelancereiden asemaa.Uutta ja myönteistä soveltamisohjeessa on, että freelancer voi työttömyysaikana etsiä uusia työmahdollisuuksia toimeksiantokeikan päätyttyä menettämättä työttömyysetuuksia. Lisäksi pitkäaikainen toimeksiantosopimus ei enää tarkoita sitä, että freelancer katsottaisiin automaattisesti päätoimiseksi yrittäjäksi, vaan yritystoiminta voi tässäkin tapauksessa olla sivutoimista.Uusissa ohjeissa myös korostetaan, että henkilön omaa ilmoitusta toimeksiannon päättymisestä on lähtökohtaisesti pidettävä uskottavana. Aikaisemmin näyttövelvollisuus toimeksiantojen tuntimäärästä oli asetettu korkealle, joka johti siihen, etteivät työttömät päässeet helpolla eroon yrittäjästatuksesta.Ohjeen perusperiaatteita ei ole muutettu, eli TE-toimistolla on edelleen suuri harkintavalta siinä, onko toimintaa arvioitava pää- vai sivutoimisena. Soveltamisohjeen mukaan asiassa ei ole merkitystä saatavilla tuloilla vaan työmäärällä. Ohjeessa ei kuitenkaan ole tarkasti määritelty, mikä työmäärä on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.Freelancer voi myös ottaa vastaan vähäisiä määriä toimeksiantopohjaisia keikkoja menettämättä työttömyysetuuksia, mutta keikoista on kerrottava etukäteen TE-toimistossa. Jos keikka työllistää täysipäiväisesti, keikkapäiviltä ei saa työttömyysetuuksia. Keikan jälkeen freelancer voi saada etuuksia jälleen normaalisti, koska TE-toimisto tekee uuden työvoimapoliittisen lausunnon yritystoiminnan lopettamisesta.Jos keikkoja on paljon ja niiden väliin jää vain muutamia taukoja, TE-toimisto voi tehdä kokonaisarvion, että henkilö työllistyy tauoista huolimatta päätoimisena yrittäjänä myös väliaikoina. Työttömyysturvan tarkoituksena ei ole tarkoitus tukea kausivaihtelua.Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on kysynyt hallitukselta avoimia kysymyksiä, jotka koskevat mm. freelance-journalistien asemaa. Epäselväksi on jäänyt, kuinka paljon työnhakija voi markkinoida osaamistaan ja koskevatko taitelijoille ja tieteentekijöille annetut erityismääräykset myös esim. freelance-journalisteja. Maan hallitus vastaa kansanedustajan kysymyksiin.Lakia uudistettaessa Journalistiliitto vaati, että eduskunnan tulisi puuttua lain oikeisiin ongelmiin eli pää- ja sivutoimisuuden arviointiin. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysetuuksiin, sivutoimisella on.Liiton tiedossa on tapaus, jossa henkilö oli menettänyt työttömyysturvan kirjoitettuaan kolumnia kolme tuntia kuukaudessa. TE-keskus oli tulkinnut henkilön päätoimiseksi omassa työssään työllistyväksi, vaikka kuukausiansiot tuosta työstä olivat vain vähän yli 100 euroa. Journalistiliiton ja muiden luovien alojen vaatimuksesta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta velvoitti työ- ja elinkeinoministeriötä selventämään pää- ja sivutoimisuuden määritelmää ohjeessa.Uuden työttömyysturvalain soveltamisohjeen löydät täältä.PÄIVITETTY 28.1.: Otsikkoon lisättiin sanat "jonkin verran", sillä SJL:n mielestä laki ja sen soveltamisohjeet eivät nykymuodossaankaan ole täydelliset. Avainsanat: Freelancer lainsäädäntö työttömyys