Journalistiliitto selvitti, miten opiskelijoiden kesätyöt ja harjoittelut sujuivat media-alalla viime kesänä. Kyselyn perusteella kesätyöntekijöistä 78 prosenttia sai Journalistiliiton työehtosopimusten mukaista palkkaa tehtävistään. Vastaajista 84 prosenttia arvioi, että palkka vastasi hyvin tehtävien vaativuutta. Tyytyväisten osuus on kasvanut yhdeksällä prosenttiyksiköllä edellisestä kyselystä, joka tehtiin vuonna 2021. Suurin osa vastaajista kokee, että perehdytys ja tuki työsuhteen aikana olivat riittäviä. Eniten lisäperehdytystä kaivataan käytännön työhön. ”Vastaajat toivoivat, että he olisivat saaneet enemmän henkilökohtaista ohjausta journalistiseen työprosessiin, ohjausta kuvaamiseen ja kuvitusvalintojen tekoon sekä perehdytystä työkulttuuriin ja -tapoihin”, kertoo opiskelijatoiminnasta vastaava Satu Hurme. Palautetta saa kyselyn perusteella aiempia vuosia enemmän. 74 prosenttia vastaajista kertoi saaneensa palautetta työskentelyn aikana, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 62 prosenttia. Vain 9 prosenttia ei saanut palautetta laisinkaan, kun viime kyselyssä näin kertoi 17 prosenttia vastaajista. ”Kyselyn perusteella näyttää siltä, että kesätyöntekijät halutaan myös pitää jatkossa toimituksissa. Tämä on todella hyvä uutinen!” Työnantaja tarjosi mahdollisuutta jatkaa työsuhdetta jopa 63 prosentille vastaajista. Tarjotuista työsuhteista enemmistö oli TTT-sopimuksia eli töihin tulosta tarvittaessa, tai muita osa-aikaisuuksia. Harjoittelu tarjosi oppia ja kehittymistä Myös harjoittelijoiden tyytyväisyys työpaikkoihin oli viime kesänä hyvää. Kaikki kyselyyn vastanneet kertoivat oppineensa ja kehittyneensä harjoittelun aikana. 86 prosenttia harjoittelijoista suosittelisi harjoittelupaikkaansa muille opiskelijoille. Vastaava luku oli viime kyselyssä 80 prosenttia. Kaikki kyselyyn vastanneet harjoittelijat kertoivat, että heillä oli vähintään osittain itsenäistä vastuuta työtehtävistä. ”Kyselystä kävi ilmi, että monia palkattomia harjoittelijoita käytetään puhtaasti työvoimana. Osa oli jopa tehnyt radiossa tuottajan töitä palkattomana. Jos harjoittelijalla teetetään itsenäistä työtä, silloin siitä pitäisi maksaa palkkaa.” Suurimmalla osalla harjoittelijoista ei ollut nimettyä ohjaajaa harjoittelun ajaksi. ”Tässä on tapahtunut merkittävä muutos. Edellisessä kyselyssä nimetty ohjaaja oli 81 prosentilla harjoittelijoista, nyt vain 39 prosentilla.” Kysely pähkinänkuoressa Kyselyyn vastasi yhteensä 46 henkilöä. Vastaajat työskentelivät sanoma-, viikko- ja aikakauslehdissä, tv- ja radiokanavilla, digitaalisissa medioissa sekä viestinnän tehtävissä. 76 % työskenteli kesäsijaisena tai muussa määräaikaisessa työsuhteessa. Palkallista harjoittelua teki 15 % ja palkatonta harjoittelua 7 % vastaajista. 76 % kertoi, että heillä oli tehtävässään mahdollisuus etätöihin. Noin puolet teki etätöitä harvemmin kuin kerran viikossa. 15 % teki etätöitä viikoittain. 37 % ei tehnyt etätöitä lainkaan. 87 % etätyön tekijöistä koki saaneensa riittävän perehdytyksen etänä työskentelyyn. 64 % teki ylitöitä. 76 % kertoo, että ylitöistä sai kokonaan tai osittain korvauksen. 64 % kertoo, että ylityöt hyvitettiin kokonaan tai osittain vapaana. 65 % vastaajista koki saaneensa riittävästi tukea työ- tai harjoittelusuhteen aikana. 74 % kuului työterveyden piiriin. 76 % kertoi, että ilta-, yö- tai viikonlopputöistä maksettiin vuorolisiä.