Utsumi meilasi miehelleen, joka jatkoi viestin pariskunnan Lontoossa asuvalle pojalle. Poika twiittasi tiedon Tokion apulaiskaupunginjohtajalle, joka käynnisti ilmapelastusoperaation. Se tavoitti Utsumin ohella satoja muita katoille kiivenneitä japanilaisia.

 

Tapaus kerrotaan Internews-järjestön uudessa raportissa, joka on otsikoitu Connecting the Last Mile, The Role of Communications in the Great East Japan Earthquake. Siinä ruoditaan erityisesti nettipohjaisen viestinnän osuutta.

”Twitterin ja Facebookin kaltaisten uusien viestimien rooli on kasvanut katastrofivalmiudessa ja hätäavussa, kuten näimme Haitissa ja näemme parhaillaan Syyriassa. Niiden avulla voi ilmaista olevansa hengissä tai ohjata henkiinjääneitä ruoanjakelupaikoille”, Internewsin humanitaaristen tiedotushankkeiden johtaja Jacobo Quintanilla selittää.

Ensimmäisten hyökyaaltojen tullessa eräs twiittaaja Etelä-Japanissa loi hashtag-tunnisteen, joka kanavoi jatkossa asiaa koskevat viestit. Raportin mukaan Japanin Twitter loi lisätunnisteita eriyttämään viestiliikennettä ja maailmanlaajuinen Twitter auttoi pelastuneiden etsintä- ja avustusoperaatioissa.

Nettiin tuli yli 11 000 twiittiä minuutissa heti Japanin katastrofin jälkeen.

Reilu tunti tsunamin jälkeen Google lanseerasi työkalun henkilöiden etsintään. Se mobilisoi yli 5 000 vapaaehtoista, jotka latasivat tietoja 600 000 henkilöstä seuraavien 1,5 kuukauden aikana. Raportti kertoo, että Facebook-päivitykset auttoivat pelastuneita ja heitä etsiviä vaihtamaan tietoja nopeasti.

Vuoden 2004 tsunamissa oli toisin

Vuoden 2004 Aasian tsunamin aikaan tilanne oli aivan toinen. Vielä kaksi viikkoa hyökyaallon jälkeen Maradmunain kylän asukkaat Sri Lankan itärannikolla kertoivat toimittajille, että he eivät tiedä, mistä hakea apua tai tietoja kuolleista ja kadonneista.

Sri Lankassa on sittemmin alettu tutkia uusien viestimien käyttöä katastrofeissa. Kännykkä on todettu parhaaksi välineeksi lähettää ennakkovaroituksia tuhansille ihmisille.

”Kännykkä on tehokkain, koska peitto on laaja”, Indu Abeyarathane Sri Lankan Punaisesta Rististä sanoo.

Sri Lankan parlamentti perusti vuonna 2005 katastrofien johtokeskuksen, jolla on pääsy maan suurimman matkapuhelinoperaattorin verkkoon. Mahdollisuutta käytettiin viimeksi huhtikuussa 2012 annetun tsunamivaroituksen yhteydessä.

”Se toimii tehokkaasti tietyissä oloissa”, katastrofikeskuksen apulaisjohtaja Sarath Lal Kumar sanoo. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Twitterin ja Facebookin hyödyt riippuvat monista tekijöistä, kuten tapahtumapaikan sijainnista ja riskiryhmän kokoonpanosta. Japanissakaan uudet viestimet eivät hyödyttäneet iäkkäimpiä uhreja.

Internewsin raportti muistuttaa, että netin ja kännykän teho riippuu niiden peitosta ja energiansaannista.

Srilankalaisista nettiä käyttää 11 prosenttia, joten se menettää merkityksensä maaseudulla, Kumar arvioi. Hänen mukaansa keväällä 2012 käytettiin myös monia muita varoituskeinoja, kuten poliisiautojen kuulutuksia, varoitustorneja sekä katastrofikeskuksen omaa ja avustusjärjestöjen väkeä.

Abeyarathane painottaa, että uusia menetelmiä on syytä yhdistellä vanhoihin, radiota ja televisiota unohtamatta.