Uutiset / 26.11.2013

Kuka hyötyy kansalaisaloitteesta?

Tekijänoikeuslakia koskeva kansalaisaloite on todellisten ammattimiesten työtä: se onnistui peittämään oivasti todellisen sisältönsä ja hankkimaan riittävästi allekirjoittajia päästäkseen eduskunnan käsittelyyn.

Aloitteen tekijät kampanjoivat pyrkivänsä täsmälleen päinvastaisiin tavoitteisiin kuin ne, joihin aloite toteutuessaan johtaisi. "Esityksen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista lailliseksi, vaan tehdä yksittäisten ihmisten tekijänoikeuksin suojatun sisällön lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena", lukee aloitteessa.

"Toissijaisesti esitys pyrkii parantamaan artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa sekä uusien verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden kehittämistä. "

Kaikki väitteet ovat harhaanjohtavia.

Yleensä kansalaisaloitteet sisältävät yhden selkeän asian, kuten parhaillaan avoinna oleva oleva Ohi on -aloite asevelvollisuuden lakkauttamiseksi. Tekijänoikeusaloite sen sijaan esittää yksityiskohtaisia juridisia muutoksia moniin eri lain kohtiin ja sisältää tekstiä lähes parikymmentä liuskaa.

Osa allekirjoittajista ilmoittikin tukevansa vain joitakin esityksen tavoitteita, kuten kansanedustaja Oras Tynkkynen. Tämä monikärkisyys varmaankin osaltaan lisäsi allekirjoittajien määrää.

"Aloiteteksti on Oksasen käsialaa", kerrottiin Helsingin Bulevardilla sijaitsevan Turre Legal -lakiasiantoimiston osakas Ville Oksasen haastattelussa Nykypäivässä. Mukaan liittyivät piraatit, poliittisia nuorisojärjestöjä, Oksasen perustama Electronic Frontier Finland ry sekä yllättäen jokunen taitelijakin.

 
Piratismin puolesta
 

Aloitteen monista tavoitteista keskeisin on piratismin osittainen laillistaminen. Oleellisimpia muutoksia olisivat laillisen lähteen vaatimuksen poistaminen ja ilman ansiotarkoitusta tehtävän piratismin rangaistavuuden poisto.

Jos teoksen (vaikka lehtijuttu, valokuva, elokuva) ei tarvitse olla laillisesti verkkoon ladattu, kaikki mitä verkossa on, muuttuisi lailliseksi. Samalla kaikki piraattipalvelut muuttuisivat käyttäjille laillisiksi.

Kampanjassa kerrottiin vetoavasti, kuinka verkosta koneelleen lataavaa voidaan rangaista aivan kuten raa'asta pahoinpitelystä. Tämä ei ole totta, lataaminen ei ole rangaistavaa. Siitä voidaan tuomita korvauksia, mutta tällaisia tapauksia ei taida olla.

Aloitteen ajajat kauhistelivat poliisin ahdistelleen pientä tyttöä yhden albumin kopioinnin vuoksi. Media valtaosin nielaisi tämän, sillä se on hyvä tarina, ja kuten me journalistit tiedämme, tosiasiat ovat pilanneet monta hyvää juttua.

Prosessi perustui kuitenkin oikeusistuimen päätökseen. Helsingin käräjäoikeudella oli näyttö, että isän ip-osoitteesta oli jaettu Chisun albumia Pirate Bayssa. Poliisi kävi isän luona, koska hän ei ollut valmis sopimaan ilman juridista prosessia. Tällöin isä antoi heille tutkittavaksi tyttärensä tietokoneen. Ennen kuin sitä ehdittiin tutkia, isä oli halukas sopimaan asian.

Laki sanoo, että tekijänoikeusrikoksesta voidaan tuomita, mikäli siitä koituu huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Tämän aloite haluaisi poistaa: jos ei tienaa rahaa piratismilla, ei se voisi olla rikos.

Haittaa ja vahinkoa luovan työn tekijöille saisi tehdä mielin määrin aatteesta tai huvikseen, käytännössä vailla korvausvelvollisuutta. Hieno ajatus, jonka voisi laajentaa vaikka ikkunoiden rikkomiseen tai autojen polttamiseen.

Aloite poistaisi hyvitysvelvollisuuden muilta kuin niiltä, jotka ovat itse ladanneet verkkoon piraattiteoksia. Suomeksi sanottuna: piraattipalvelujen ylläpitäjät vapautuisivat vastuusta. Vaikka pyörittäisit maan suurinta piraattisivustoa, ei siitä seuraisi mitään korvausvelvollisuutta, mikäli käyttäjät itse lataavat teokset palvelimelle.

Samalla lain valvonnalta putoaisi pohja koska oikeudenomistajien ja poliisin mahdollisuudet toimia kapenisivat, myös laajamittaisen piratismin suhteen. Bingo!

Ei tietenkään ole niin, että jos jotakin kirjoitetaan lakiin, sitä noudatetaan jämptisti. Laki on kuitenkin normi, se mitä yhteiskunnassa pidetään toivottavana. Ideologisen piratismin kannustaminen olisi väärä signaali ja söisi pohjan laillisten palveluiden - kuten Netflix tai Spotify - kehittämiseltä.

 
Tekijöitä vastaan
 

Esityksen toinen suuri linja menee luovan työn tekijöiden tulojen ja toimintamahdollisuuksien kutistamisessa.

Aloite lakkauttaisi opetuskäytön korvaukset muilta kuin "opetus- ja tutkimustarkoituksiin tehdyiltä teoksilta". Tämä rajanveto olisi käytännössä mahdotonta - tai ainakin äärettömän työlästä. Lisäksi oikeudet menisivät luokkahuonetta vastaavassa "virtuaalisessa" luokassa.

Tekijänoikeuksien yhteishallinnalla kerätyistä korvauksista merkittävin osa tulee opetuskäytöstä. Tekijänoikeusjärjestöt kuten Kopiosto lisensioivat oppilaitoksille oikeudet käyttää aineistoa monin tavoin: ne voivat luvat hankittuaan esimerkiksi valokopioida tai digitalisoida journalistien tekstejä ja esittää av-teoksia.

Tätä rahaa tuloutetaan osin henkilökohtaisiin korvauksiin ja osin apurahoina jaettaviksi. Journalistien Jokes-säätiönkin rahat tulevat tekijänoikeuskorvauksista, suuri osa opetuskäytöstä. Sama koskee kaikkia luovan alan tekijöitä: arvostelijoita, valokuvaajia, kuvittajia, tietokirjailijoita.

Av-alan opetuskäytön korvauksia kerättiin viime vuonna tekijöille bruttona 2,7 miljoonaa euroa. Rahat tilitetään suoraan elokuvien sekä radio- ja tv-ohjelmien tekijöiden tileille. Nämä korvaukset ja apurahat aloite pääosin lakkauttaisi.

Kyseessä olisi merkittävä vastikkeeton omaisuuden siirto luovan alan tekijöiltä ja yrittäjiltä valtiolle ja kunnille, ennen vanhaan puhuttiin sosialisoinnista.

Aloite on jälleen ovela: tekijöiden apurahojen ja korvausten kuihtumista ei edes mainita. Siellä lukee: "Ehdotuksella on taloudellisia vaikutuksia tekijänoikeusjärjestöille. Esimerkiksi opetus- ja tutkimuskäytön vapauttaminen tekijänoikeuskorvausten piiristä pienentää järjestöjen tulovirtaa."

Aloitetekstin laatineet osaavat juristit toki tietävät erinomaisesti, että raha ei jää järjestöille vaan jaetaan oikeudenhaltijoille muun muassa tekijöiden apurahoihin. Silti he pokerina esittävät, että leikkaus koskisi vain ja ainoastaan tekijänoikeusjärjestöjä.

Esitys haluaa samoin vähentää mahdollisuuksia valvoa tekijöiden työn väärinkäyttöä. Heidän olisi annettava tekijänoikeusjärjestöille erikseen lupa tähän, kun se nyt on niiden tehtäviä.

 
Alan tähdet asialla
 

Aloitteen laatijoiden nokkelia strategisia siirtoja oli kopioida mukaan tekijäjärjestöjen "reilu tekijänoikeus" -esitys. Se ajaa lain muuttamista siten, että tekijällä olisi aina oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Mallina on Saksan vuoden 2002 tekijänoikeuslaki. Luvaton kopiointi loi hämminkiä kentällä, koska tekijöiden kampanja pyöri samaan aikaan.

Kun esitys kuitenkin on laillistamassa piratismia, leikkaamassa tekijöiden korvauksia ja vaikeuttamassa lain valvontaa, on äärimmäisen vaikea uskoa tekijöiden esityksen joutuneen mukaan muutoin kuin taktisena oivalluksena.

Kuka aloitteesta sitten hyötyisi? Ainakin piraatit, laitevalmistajat, muiden tuottamaa sisältöä myyvät levittäjät sekä tekijänoikeuden aatteelliset vastustajat.

Jos rangaistukset ja korvausvelvollisuus "ei-ansiotarkoituksessa" tehdystä luvattomasta levittämisestä poistettaisiin, olisi se avoin kutsu ryhtyä e-kirjojen, musiikin ja elokuvien jakokekkereihin. Jos samalla toteutuisi poliisin valvontakeinojen raju leikkaus, tie ei olisi vain avoin vaan huolellisesti asfaltoitu.

Yksi edunsaaja nimetään aloitteen mainoksissakin: TVkaista-niminen yhtiö. Se on Turre Legalin toisen osakkaan Herkko Hietasen yksi toimeksiantaja. Hietanen sai viime vuonna syytteen "törkeästä petoksesta ja tekijänoikeusrikoksesta" (Tietoviikko 26.10.2012) TVkaistan neuvonantajana. Oikeudenkäynti on kesken.

Kansalaisaloite esittääkin TVkaistan tapaisen tosiasiallisen video-on-demand -palvelun muuttamista yksityiseksi kopioinniksi ja siten korvauksettomaksi. Yksityisessä kopioinnissa ihminen itse valmistaa teoskappaleen, kopioi, kun TVkaistan tapauksessa sen tekee firma, joka sitten myy tätä palvelua kuluttajille.

Liikeideahan on huikea: otetaan ilmaiseksi ja myydään rahalla. Tämä söisi markkinat laillisilta, tekijöille maksavilta palveluilta, joita jo on olemassa.

"Lakimiehemme ovat alan tähtiä", kehaistaan Turre Legalin kotisivulla. Tämä on pakko uskoa. He onnistuivat luomaan aloitteen ja kampanjan, joka sekoitti onnistuneesti faktan ja fiktion. He saivat jopa yltiöliberalistisen Kokoomusnuoret vaatimaan yhdessä Vasemmistonuorten kanssa media-alan tekijöiden ja yrittäjien kauppatavaran sosialisointia kouluissa, sen korvauksetonta pakko-ottoa valtiolle. Aika velikultia.

 
Heikki Jokinen

Suomen freelance-journalistit ry:n puheenjohtaja ja Euroopan journalistiliitto EFJ:n tekijänoikeusryhmän jäsen.


Katso myös

Kaikki uutiset

Suomen Leijonan ritarimerkki Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolaiselle

Merkin myöntämisen perusteina ovat olleet muun muassa Savolaisen ansiokas työ itsensätyöllistäjien edunvalvonnassa.  Hän on yhteiskunnallisesti laajasti verkottunut ja on mukana useissa luottamustoimissa.

Painopisteitä 2025: tes, freetyö, neuvottelutuki, uusi tekijänoikeusstrategia

Liitto neuvottelee kesään 2025 mennessä kaikki media-alan työehtosopimukset. Kierros alkaa ennen joulua elokuva- ja televisiotuotannon työehtosopimusneuvotteluilla.

Liiton jäsenmaksut ensi vuonna ennallaan – työsuhteisen freen maksu uudistuu

Työsuhteisten freelancerien jäsenmaksu uudistuu ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksesta päätettiin liiton kevään valtuustossa. Maksu on 1.1.2025 lähtien kiinteä, 39 euroa kuukaudessa. Tähän asti työsuhteisten freelancereiden jäsenmaksu on ollut 1,4 prosenttia bruttotuloista.