Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta hyväksyi maaliskuussa päätöslauselman, joka korostaa riippumattomien journalistien ja viestimien vapautta. Kreikassa ne ovat kutistuneet vinhasti viiden viime vuoden aikana.Toimittajat ilman rajoja (RSF) -järjestön lehdistönvapausindeksi 2013 kertoo Kreikan pudonneen vuodessa 14 pykälää sijalle 84 kaikkiaan 179 maan listalla. Järjestö kuvaa laskua hälyttäväksi. Vielä talouskriisin alussa vuonna 2009 Kreikka oli sijalla 35.

RSF pitää Kreikan toimittajien työympäristöä tuhoisana. Journalisteja uhkaillaan ja paheksutaan julkisesti ja he altistuvat sekä poliisin että ääriryhmien väkivallalle.

Tammikuun alussa viiden johtavissa viestimissä työskentelevän toimittajan kotiin heitettiin kotitekoinen pommi. Tekijöiksi epäiltiin vasemmistoradikaaleja, jotka syyttävät toimittajia korruptoituneen eliitin kätyreiksi. 

Kreikan valtamedian ja eliitin kytköksistä puhuttiin jo ennen talouskriisiä muun muassa Yhdysvaltain lähetystön vuonna 2006 lähettämässä diplomaattisähkeessä, jonka Wikileaks julkisti viime vuonna. 

Sähkeen mukaan Ateenan yksityiset viestimet omistaa pieni ryhmä ihmisiä, joiden hankittu tai peritty omaisuus juontuu merenkulku-, pankki-, tele-, urheilu- tai vakuutusbisnekseen. Monilla heistä on sukulais-, avio- tai rakkaussuhteita politiikan ja talouden muuhun huippujohtoon. 

Kaikki tärkeät yksityiset tv-kanavat ovat suuryritysten omistuksessa. Useimmilla lehdillä ja radioasemilla on myös kytkyjä niihin. 

Raporttien mukaan Kreikan valtion palkkalistoilla on tai on ollut 500–600 toimittajaa.

Tutkivia vainotaan 

Kreikan harvat tutkivat toimittajat ovat joutuneet viranomaisten vainon kohteeksi viime vuosina. Heille on myös tullut tappouhkauksia ja kunnianloukkaussyytteitä. 

Unfollow-lehti julkaisi hiljan kansijutun öljyn salakuljetuksesta, johon ovat sekaantuneet yksityinen ylikansallinen Aegean Oil ja valtion osittain omistama energiayhtiö Hellenic Petroleum. 

Jutun mukaan yhtiöt ostavat öljyä alennetuin veroin ja kanavoivat sen markkinoille normaalilla hinnalla. Jutussa siteerattiin Pireuksen tullin raportteja. 

Päivä lehden ilmestymisen jälkeen jutun kirjoittanut Lefteris Charalabopoulos sai toimitukseen puhelun henkilöltä, joka sanoi olevansa Aegean Oilin johtaja Dimitris Melissandis. 

Charalabopouloksen mukaan soittaja uhkasi ensin lehteä oikeustoimilla ja alkoi sitten huutaa syytöksiä ja uhkauksia hänelle. 

Yhtiö kiisti myöhemmin puhelun, mutta numero jäljitettiin Aegean Oilin pääkonttoriin. 

Valtamedia jätti tapauksen lähes huomiotta, ja hallituspuolue vähätteli asiaa vasemmiston otettua sen esiin parlamentissa. 

Lagarden listasta meteli  

Tunnettu toimittaja Kwstas Vaxevanis joutui marraskuussa oikeuteen, kun hänen Hot Doc -lehtensä julkisti siihen asti tuntemattoman Lagarden listan. Se käsitti yli 2 000 mahdollista tapausta, joissa yksityishenkilöt tai peiteyhtiöt olivat kiertäneet veroja satojen miljoonien eurojen edestä. 

Syyte, jonka mukaan Vaxevanis oli loukannut listalla olevien yksityisyyttä, raukesi, mutta oikeussalin ulkopuolella hänestä kiinnostui vain ulkomainen media. Vapauttavasta päätöksestä on lisäksi valitettu. 

”Kreikassa poliitikot ja media käyttävät oikeuslaitosta väärin suojellakseen omistavaa eliittiä kaikilta, jotka uskaltavat asettua sitä vastaan”, Vaxevanis sanoo.