Uutiset / 24.03.2014

Kenialainen tv-sarja Samarialaiset irvii järjestöjä

Sarjan tuottaja Hussein Kurji on kuullut paljon valitusta järjestöjen byrokraattisuudesta ja taitamattomuudesta. Hän päätti lähestyä aihetta komedian keinoin.

Samarialaisten mainospätkä on kerännyt yleisöä internetissä, ja kaksi ensimmäistä jaksoa on katsottavissa maksua vastaan verkossa. Tekijät kaavailevat ohjelmalle sekä kotimaista että kansainvälistä tv-levitystä.

”Haluamme näyttää, että Kenia on muutakin kuin slummeja ja pyssyjä. Täältä löytyy myös laadukasta tv-tuotantoa ja hyvää näyttelijäntyötä”, Kurji sanoo.

Tyhjää puhetta
 

Paikallisessa kansalaisjärjestössä työskentelevä Anne Karani kokee fiktiivisen sarjan osuvan naulankantaan, kun se kuvaa järjestöväen tyhjyyttään kumisevaa ammattislangia.

 ”Vietämme päivämme kokouksissa hienoissa hotelleissa ja puhumme isoista asioista, kuten kapasitoinnista ja voimaannuttamisesta. Kuulostaa hienolta ja näyttää hyvältä paperilla, mutta siihen se sitten jääkin”, Karani huokaa.

Kenian viranomaisten mukaan uusia järjestöjä syntyi viime vuosikymmenellä noin 400 vuodessa. Tuorein tieto on vuodelta 2009, jolloin niitä oli rekisteröity 6 075.

Kenia sai vuonna 2003 järjestöiltä veroina ja maksuina noin 675 miljoonaa euroa, mutta tiedoissa on aukkoja puutteellisen raportoinnin vuoksi.

Hallinto ei kohene
 

Hallinnon ja johtamisen konsultti Javas Bigambo arvioi, että useimmat Kenian järjestöistä ovat syntyneet siksi, että yksityishenkilöt pyrkivät saamaan niistä toimeentulonsa.

Erityisen tehottomina hän pitää hallintoa ja oikeuslaitosta parantamaan perustettuja järjestöjä. Niitä pyörittää noin 30 hengen verkosto, joka kerää hankkeisiinsa yli neljän miljoonan euron avustusrahat vuosittain. ”Järjestöjen vaikutusta hallintoon on kuitenkin vaikea nähdä”, Bigambo sanoo.

”Alaa leimaavat huijaaminen raha-asioissa, heimoajattelu ja epätarkka raportointi. Yleisen edun sijasta toimijat ajavat yksityisiä tai ulkomaisia etuja”, hän lataa.

Jotain hyvääkin
 

Bigambo myöntää kuitenkin, että järjestöillä on ollut iso merkitys peruspalvelujen ja ihmisoikeuksien kohentamisessa.

Keniassa laadittiin viime vuonna laki yleishyödyllisistä järjestöistä. Tarkoitus oli yhdenmukaistaa alan sääntelyä, mutta myös suitsia paikallisten järjestöjen ulkomaista rahoitusta.

Bigambon mielestä rankaiseminen ei ratkaise ongelmaa. ”Järjestöt työllistävät satoja tuhansia kenialaisia ja edistävät maataloutta, ruokaturvaa ja sairauksien torjuntaa. Laki kääntyy itseään vastaan.”

Kyltti ilmestyy, ihmiset katoavat
 

Ben Okoth, 45, syntyi ja kasvoi Kenian ja koko Afrikan suurimmassa slummissa, Kiberassa. Hän on kohdannut lukuisia kansalaisjärjestöjä, jotka pyrkivät helpottamaan hökkelikylän asukkaiden elämää. Osa on kuitenkin liikkeellä vain helpon rahan toivossa.

”Nämä henkilöt vuokraavat pienen rakennuksen ja kirjoittavat järjestön nimen oveen. Sen jälkeen he katoavat. Myöhemmin he ilmaantuvat uudestaan seurassaan valkoisia, joille he selostavat, mitä kaikkea ovat tehneet slummin hyväksi”, Okoth kuvaa.

Samarialaiset-sarjan näytejaksot naurattivat häntä kovasti, mutta ”en pitänyt siitä, että ihmiset, jotka sanovat auttavansa meitä köyhiä, kuluttavat päivänsä tietokonepelien äärellä.”


Katso myös

Kaikki uutiset

AVMS-direktiivin mahdollistama maksuvelvoite toisi yli 10 miljoonaa euroa Suomen av-markkinaan

EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia laajentaa kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa ilman, että se rasittaisi valtion budjettia. AVMS-direktiivin 13.2. artiklan mukaisesti suoratoistopalveluiden tarjoajille voidaan asettaa maksu- tai investointivelvoite, joka toisi alalle kasvua kiihdyttäviä lisäresursseja. Tällä hetkellä jo 16 EU-maata on ottanut velvoitteen käyttöön – myös Suomen tulisi edistää asiaa pikaisesti. Velvoittamalla Suomessa toimivat globaalit palvelut rahoittamaan suomalaisia sisältöjä […]

Hovioikeuden päätös Viestikoekeskus-asiassa on erittäin huolestuttava ennakkotapaus

”Hovioikeus katsoi, että toimittajat voidaan tuomita myös jutuista, joita ei koskaan julkaistu. Tällä on ehdottomasti vaientamisvaikutus”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.

Liitto tukenasi kesälläkin

Keskellä kesääkin jäsenemme voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä laki- ja työsuhdeasioissa.