Salainen poliisi (KNB) iski joulun alla Respublika-viikkolehden toimitukseen. Öljyä tuottavan Kazakstanin talousbuumin alussa vuonna 2000 perustettu lehti keskittyy tutkivaan talousjournalismiin ja korruptiopaljastuksiin. Poliisi takavarikoi laitteita ja sulki toimituksen.Tuomioistuin totesi lehden syylliseksi ”ääriajatteluun” ja kielsi sen levittämisen myös internetissä, päätoimittaja Tatjana Trubatševa kertoi IPS:lle puhelimitse.Hän ei tiennyt, onnistuuko hallitus sulkemaan myös lehden Facebook-sivun.Trubatševa sanoi, että jotkut Respublikan toimittajat ovat saaneet juttujaan julki uudelleen henkiin herätetyssä Azzat-viikkolehdessä. ”Emme tiedä, kauanko se voi ilmestyä.”Respublika on joutunut moneen otteeseen valtion tukahduttamistoimien kohteeksi, ja pääsy sen nettisivuille estettiin jo 2009.”Olemme neuvoneet lukijoitamme etsiytymään sivuillemme proxy-palvelimien kautta, mikä on toiminut hyvin”, Trubatševa paljastaa.Videokuvaus jatkuuSamana päivänä joulun alla suljettiin myös uutisvideoita tuottanut Stan.kz. Yritys on levittänyt aineistoaan YouTubessa ja myynyt sitä Lontoossa toimivalle, mutta Kazakstaniin keskittyvälle K-Plus-satelliittitelevisiolle. Sen lähetykset on kielletty Kazakstanissa, mutta asukkaat seuraavat Stan.kz:aa netistä. Sitä pyörittävä yhtiö määrättiin lopettamaan toimintansa.Stan.kz:n videoreportterit toimivat pääasiassa kotoaan tai nettikahviloista käsin. Siksi kielto ei estä heitä tekemästä haastatteluja ja välittämästä uutisia, vaikka palkka jää saamatta, firman johtaja Elina Ždanova sanoo.”Hallitus kuvittelee, että raportoimme korruptiosta, koska meille maksetaan siitä ja että se loppuu, jos palkkaa ei tule. Mutta totta kai jatkamme, koska välitämme siitä, mitä tapahtuu”, hän jatkaa.Hyökkäys Respublikaa ja Stan.kz:aa vastaan tuli pian sen jälkeen, kun ne olivat noteeranneet näyttävästi köyhässä Žanaozenin kaupungissa puhjenneiden levottomuuksien yksivuotispäivän 16. joulukuuta.Poliisi tulitti vuosi sitten Žanaozenissa aseettomia mielenosoittajia. Oppositioviestimet syyttivät hallitusta uhrien luvun salaamisesta ja provokaattorien osuuden vähättelystä.Kenestä uusi johtaja?Kazakstanin ihmisoikeusliikkeen keulahahmo Jevgeni Žovtis näkee sensuurin kiristymisen merkkinä pitkäaikaisen presidentin Nursultan Nazarbajevin, 72, otteen heikkenemisestä.”Elämme epävarmuuden ja luottamuspulan aikaa, kukaan ei tunne enää oloaan turvalliseksi, kun yritykset manipuloivat hallitusta ja oikeuslaitosta ennalta-arvaamattomasti”, Žovtis arvioi.Hänen mukaansa avainkysymys on, nouseeko Nazarbajevin tilalle uusi vahva johtaja vai siirtyykö maa demokratiaan, kuten oppositio on pitkään vaatinut.Trubatševa arvelee, että sensuurin kiristäminen voi liittyä seuraajakysymykseen myös siten, että tuleva johtaja ei ehkä ole yhtä suosittu kuin maan talouden kukoistamaan saanut Nazarbajev. ”Varsinkaan, jos häntä ei valita demokraattisesti. Siksi ei ehkä haluta avointa kritiikkiä.”Respublikaa, Srtan.kz:aa, K-Plusia ja aiemmin kiellettyä Vzgljad-viikkolehteä yhdistää yksi seikka: niiden uskotaan saavan rahoitusta Muhtar Abljazovilta. Hän on Kazakstanin entinen energiaministeri ja Nazarbajevin arkkivihollinen, joka pakeni Lontooseen perustamansa BTA-pankin konkurssin jälkeen 2009.Brittiläinen oikeusistuin määräsi marraskuussa Abljazovin maksamaan pankille yli miljardi euroa, ja hän pakeni jälleen, tällä kertaa tiettävästi Ranskaan.Ždanova ja Trubatševa kiistävät saavansa rahoitusta Abljazovilta.Radikalismi voimistuu”Tilanne on äkkiä kärjistynyt eikä kukaan tiedä tarkalleen miksi”, media-analyytikko Jevgenia Plahina kuvaa Kazakstanin oloja. Hän sanoo kehityksen muistuttavan Turkmenistania, jossa johtajan henkilökultti lähenee pohjoiskorealaista.”Mutta väki on täällä koulutetumpaa, ja uskon, että oppositiomedian sulkeminen vain radikalisoi lisää ihmisiä, varsinkin muslimeja. Korruptio pahenee, eikä hallitus toimi kansan hyväksi”, Plahina pohtii.Länsimaiden reaktiot Kazakstanin tapahtumiin ovat olleet pidättyviä, koska Nato kuljettaa sen kautta sotakalustoa Afganistaniin, Washingtonin Open Societyn edustaja Jeff Goldstein selittää.Kazakstanilaiset, joilla ei ole nettiyhteyttä, saavat nyt hallituksensa sensuurin välttäneitä uutisia vain yhdysvaltalaisen Radio Libertyn alaisesta Radio Azzatykista, venäjänkieliseltä BBC:ltä ja K-Plusilta, jos omistaa lautasantennin. ***Katso myös englanninkielinen juttumme joulukuulta:Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes tukee sananvapaushankkeita ja journalistien ammatillista järjestäytymistä Keski-Aasiassa: www.vikes.fi