Uutiset / 12.12.2014

JSN painottaa median vastuuta lapsista

Julkisen sanan neuvosto päätti kokouksessaan 10.12.2014 lapsia ja alaikäisiä koskevasta periaatelausumasta. Lausumassa linjataan Journalistin ohjeita yksityiskohtaisemmin, miten lapsia ja alaikäisiä haastatellaan ja kuvataan sekä mitä on otettava huomioon julkaistaessa heistä juttuja.

Lausuma korostaa median erityistä vastuuta lapsista ja alaikäisistä. Siinä muistutetaan myös siitä, että lapsilla ja alaikäisillä on sananvapaus ja oikeus esittää omia ajatuksiaan mediassa.

Julkisen sanan neuvosto kehottaa periaatelausumassa tiedotusvälineitä täydentämään Journalistin ohjeita lapsia ja alaikäisiä koskevilla omilla ohjeilla.  Neuvosto muistuttaa, että kaikki Journalistin ohjeet koskevat myös alaikäisten asioiden käsittelyä julkisuudessa.

Periaatelausuman valmisteli työryhmä, johon kuuluivat julkaisujohtaja, päätoimittaja Eeva-Helena Jokitaipale, Aller Media, päätoimittaja Kari Kivelä, Iltalehti, päätoimittaja Antero Mukka, Helsingin Sanomat, valokuvaaja Henry Rantaniemi, Valkeakosken Sanomat ja päätoimittaja Merja Ylä-Anttila MTV. Neuvostoa työryhmässä edustivat sen varajäsenet, järjestöneuvos Marja Irjala ja vastaava toimittaja, Radio Rexin toimitusjohtaja Liina Matveinen. Työryhmän puheenjohtajana toimi JSN:n valmisteleva sihteeri Nenne Hallman.

Neljä langettavaa

JSN teki vuoden viimeisessä kokouksessaan kahdeksan ratkaisua, joista puolet päätyi langettavaan päätökseen. Yleisradion Ajankohtainen kakkonen, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti saivat huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. Helsingin Sanomat sai myös vapauttavan päätöksen, kuten Etelä-Suomen Sanomat, Radio City ja Kymen Sanomatkin.

Neuvosto äänesti Ylen langettavasta luvuin 11‒1. Langettavaa vastustanut jätti eriävän mielipiteen. Myös kolme langettavan puolesta äänestänyttä neuvoston jäsentä jättivät päätöksen perusteluista eriävän mielipiteen. Langettava perustui juontojen, insertin ja toimittajan verkkokolumnin kokonaisuuteen.

Helsingin Sanomat sai langettavan olennaisen asiavirheen korjauksen laiminlyönnistä. Kyse oli talouden erikoisjutusta, jossa sekoitettiin työllisten absoluuttisen määrän muutos ja työllisyysasteen muutos. Helsingin Sanomat sai virheen korjauksesta myös vapauttavan. Neuvosto katsoi, että Kuukausiliitteen kulttuurijutun epätäsmällinen ilmaisu Espanjan työttömyysluvuista ei ollut siinä yhteydessä olennainen asiavirhe.

Iltalehden langettava tuli ratsastusonnettomuudesta kertoneesta uutisesta ja siihen liittyneestä videosta. Tarkistamattomien ja virheellisten tietojen julkaisu lisäsi onnettomuuden uhrin läheisten kärsimystä ja vaaransi myös uhrin hienotunteisen kohtelun. Ilta-Sanomat julkaisi arkaluonteisen uutisaiheen yhteydessä arkistokuvan, jossa esiintynyt alaikäinen oli tunnistettavissa, vaikka hän ei millään tavalla liittynyt jutun otsikossa mainittuihin alastonkuviin.


TIEDOTETTA MUOKATTU 17.12. JSN:n tiedotteessa 11.12. oli väärä liitetiedosto. Alla päivitetty liite.


Katso myös

Kaikki uutiset

AVMS-direktiivin mahdollistama maksuvelvoite toisi yli 10 miljoonaa euroa Suomen av-markkinaan

EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia laajentaa kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa ilman, että se rasittaisi valtion budjettia. AVMS-direktiivin 13.2. artiklan mukaisesti suoratoistopalveluiden tarjoajille voidaan asettaa maksu- tai investointivelvoite, joka toisi alalle kasvua kiihdyttäviä lisäresursseja. Tällä hetkellä jo 16 EU-maata on ottanut velvoitteen käyttöön – myös Suomen tulisi edistää asiaa pikaisesti. Velvoittamalla Suomessa toimivat globaalit palvelut rahoittamaan suomalaisia sisältöjä […]

Hovioikeuden päätös Viestikoekeskus-asiassa on erittäin huolestuttava ennakkotapaus

”Hovioikeus katsoi, että toimittajat voidaan tuomita myös jutuista, joita ei koskaan julkaistu. Tällä on ehdottomasti vaientamisvaikutus”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.

Liitto tukenasi kesälläkin

Keskellä kesääkin jäsenemme voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä laki- ja työsuhdeasioissa.