Journalistiliiton aapinen
Mikä Journalistiliitto on?
– Suomen Journalistiliitto on ammattiyhdistys. Siihen kuuluu noin 14 000 jäsentä. Jäsenet ovat journalisteja, media-alan tai viestintäalan ammattilaisia tai töissä kustannusalalla. Jäsenistössä on myös alan opiskelijoita ja eläkeläisiä.
– Liitto neuvottelee työehtosopimukset ja auttaa jäseniään erilaisissa työhön liittyvissä asioissa.
– Journalistiliiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä. Liitto edistää sananvapautta. Viestintäpolitiikassa päämääränä on turvata median monipuolisuus.
Mitä hyötyä liittymisestä on?
– Tarjoamme jäsenellemme monia etuja, kuten:
- työehto- ja lakineuvonta
- apua sananvapaus-, tekijänoikeus- ja sopimuskysymyksissä
- alennuksia monista palveluista
- pressikortti
– Lue lisää https://journalistiliitto.fi/fi/jasenyys/nain-jasenyys-hyodyttaa/
– Katso myös esite Media-alan_ammattilainen
Kuka liittoon voi liittyä?
– Liittoon voi liittyä:
- jos saat suurimman osan tuloistasi journalistisesta työstä, media-alalta, kustannusalalta tai viestintätyöstä.
- freelancer, joka saa suurimman osan tuloistaan journalistisesta työstä, media-alalta, kustannusalalta tai viestintätyöstä.
- liiton jäsenyhdistyksen toimihenkilö.
- alan opettaja tai tutkija.
- media-alan ammattiin opiskeleva.
Miten voin liittyä?
– Ota yhteys oman työpaikkasi luottamushenkilöön. Voit myös olla yhteydessä liiton toimistoon, yhteystiedot: https://journalistiliitto.fi/fi/liitto/yhteystiedot/ .
– Helpoimmin liittyminen hoituu liiton nettisivujen www.journalistiliitto.fi kautta https://journalistiliitto.fi/fi/jasenyys/jaseneksi-journalistiliittoon/
En ole vakituisessa työssä vaan teen sijaisuuksia, voinko liittyä?
– Kyllä voit liittyä koska saat merkittävät edut, joita liitto tarjoaa jäsenilleen: https://journalistiliitto.fi/fi/jasenyys/nain-jasenyys-hyodyttaa/
Teen välillä toimituksellista työtä, välillä muuta työtä mm. tiedottajana. Voinko liittyä?
– Kyllä. Mediatyö on monimuotoista, jäsenet voivat tehdä vuorotellen mediatyötä ja viestintätyötä. Liitossa on jäseninä tiedottajia ja muita viestintäalan ammattilaisia.
Teen töitä eri mediayhtiöille, voinko liittyä?
– Jäsenyyttä ei ole sidottu työpaikkaan. Jäsenemme voivat työskennellä eri välineillä ja eri työnantajille.
Minulla on oma yritys tai toiminimi, toimin media-alan yrittäjänä. Voinko liittyä?
– Kyllä voit liittyä, ja kannattaa sillä saat monia etuja https://journalistiliitto.fi/fi/jasenyys/nain-jasenyys-hyodyttaa/
Minulla ei ole journalistin tai media-alan koulutusta tai tutkintoa mutta teen toimittajan, viestintäalan tai media-alan töitä. Voinko liittyä?
– Liiton jäsenille ei ole koulutus- tai tutkintovaatimuksia. Perinteisesti toimittajan ammattiin on tultu montaa väylää pitkin.
– Liittoon voi liittyä työntekijä, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta työstä, media-alalta, kustannusalalta tai viestintätyöstä.
Miten pääsen itse vaikuttamaan liiton toimintaan ja alan kehittämiseen?
– Olemalla aktiivinen jäsen omassa yhdistyksessäsi. Voit osallistua kokouksiin ja yhdistyksen tai liiton järjestämiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Voit hakeutua oman yhdistyksesi hallitukseen.
– Osallistu myös alan ajankohtaisiin keskusteluihin tilaisuuksissa, liiton kanavissa tai sosiaalisessa mediassa.
Mitä jäsenyys maksaa?
– Työsuhteisen jäsenen jäsenmaksu on 1,4 prosenttia bruttopalkasta. Jäsenmaksu vaihtelee sen mukaan, oletko työsuhteessa, freelancerinä, opiskelijajäsenenä. Jos työtilanteesi muuttuu, jäsenmaksukin muuttuu sen mukaan. Jäsenmaksulajin vaihto on helppoa.
– Työttömyyskassaan kuulumattoman freelancerin jäsenmaksu on 20 euroa kuukaudessa.
– Jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Tarkemmin erilaisista maksuista https://journalistiliitto.fi/fi/jasenyys/jasenmaksut/
Miksi en voi suoraan liittyä liittoon vaan minun pitää liittyä johonkin yhdistykseen?
– Liitto toimii alueellisten yhdistysten kautta. Kaikki jäsenet ovat automaattisesti jonkin jäsenyhdistyksen jäsenenä. Yhdistysten tiedot löytyvät täältä https://journalistiliitto.fi/fi/liitto/jarjestotoiminta/jasenyhdistykset/yhdistysten-yhteystiedot/
Kenen kanssa voin jutella tai kysellä jäsenyydestä ja liitosta?
– Journalistiliiton jäsenneuvonta auttaa. Neuvonta on avoinna maanantaisin klo 10-11.30 ja tiistaista perjantaihin klo 9-11.30 numeroissa 050 366 3501 tai 040 752 5372.
– Liitto tarjoaa jäsenilleen myös lakineuvontaa. Katso tarkemmat ohjeet täältä: https://journalistiliitto.fi/fi/liitto/yhteystiedot/
– Työpaikalla kannattaa kääntyä luottamushenkilön puoleen.
Jos eroan liitosta, voiko pitää Pressikortin sillä jatkan edelleen media-alan töitä?
– Pressikortti on liiton jäsenkortti. Se kuuluu vain jäsenille, joten erotessa se palautetaan liittoon.
Sanastoa
Ammattiliitto
– Ammattiliitto puolustaa jäsentensä etuja. Liitto neuvottelee työnantajan tai sen edustajan kanssa esimerkiksi lain vaatimaa tasoa paremmasta työajasta, lomista, palkkatasosta ja sen nostamisesta.
Journalisti-lehti
– Alan ammattilehti, joka tulee jäsenille osana jäsenpalveluja. Journalisti ilmetyy painettuna lehtenä kymmenen kertaa vuodessa ja jatkuvasti päivittyvänä verkkojulkaisuna. Lue lisää: www.journalisti.fi
Journalistiliitto
– Suomen Journalistiliitto on yksi Suomen ammattiliitoista. Liitto ei kuulu mihinkään ammattiliittojen keskusjärjestöön (Akava, SAK tai STTK), vaan on täysin itsenäinen.
– Liitossa on noin 14 000 jäsentä media-alan eri tehtävistä. Lue lisää https://journalistiliitto.fi/fi/liitto/tietoa-jasenistamme/
– Journalistiliitto on perustettu 1921, lue liiton historiasta https://journalistiliitto.fi/fi/liitto/historia/
Jäsenyys ja jäsenyhdistys
– Jokainen liiton jäsen kuuluu johonkin jäsenyhdistykseen. Sinut liitetään jäsenyhdistykseen samalla kun liityt liittoon. Voit myöhemmin vaihtaa jäsenyhdistystä. Suurin osa jäsenistä kuuluu johonkin alueelliseen yhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.
– Alueellisten yhdistysten lisäksi on kolme valtakunnallista yhdistystä. Liiton jäsenenä ollaan siis yhdistyksen kautta. Valtakunnallisia ovat Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL) johon kuuluvat radio- ja televisiotoimittajat asuinpaikasta riippumatta, Suomen freelance-journalistit, johon kuuluvat freelancerit asuinpaikasta riippumatta ja Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET.
Liiton hallitus
– Hallitus vastaa liiton asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta. Kuukausittain kokoontuvassa hallituksessa on 13 jäsentä, jotka valitaan valtuuston kokouksessa neljän vuoden välein. Jäsenet edustavat eri yhdistyksiä.
Liiton puheenjohtaja
– Valitaan neljän vuoden kaudeksi valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja toimii liiton puhehenkilönä ja edustaa liittoa muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa. Hän toimii myös liiton toimiston johtajana.
Liiton toimisto
– Toimisto hoitaa liiton käytännön asioita ja toimii yhdistysten tukena. Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa toimistossa on parikymmentä työntekijää; lakimiehiä, talousasiantuntijoita, jäsenpalvelua ja Journalisti-lehden toimitus.
Luottamushenkilö
– Liiton edustaja työpaikalla. Häneltä saat tietoa oikeuksistasi ja tukea ongelmissa.
Liiton valtuusto
– Liiton ylin päättävä elin, 79 valtuutettua. Valtuusto kokoontuu päättämään mm. liiton taloudesta ja toiminnasta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Valtuuston kokoonpano vaihtuu neljän vuoden välein. Valtuuston jäsenet valitaan yhdistyksissä. Valtuusto valitsee liiton hallituksen sekä liiton puheenjohtajan.
Toimitusosasto
– Omalla työpaikallasi toimii toimitusosasto, jonka jäseniä ovat liittoon kuuluvat työntekijät. Toimitusosastolla on omaa toimintaa, kuten kokouksia. Kysy lisää oman työpaikkasi luottamushenkilöltä.
Työehtosopimus ”tes”
– Journalistiliitto neuvottelee työnantajapuolen kanssa työehdoista kuten palkoista, palkankorotuksista, työajoista, lomista ja muista eduista. Sopimus tehdään yleensä kahdeksi vuodeksi. Tätä sopimusta kutsutaan työehtosopimukseksi eli tuttavallisemmin tessiksi.
– Kun sopimus on yleissitova, kaikkien on noudatettava sopimuksia siitä huolimatta, kuuluuko työntekijä ammattiliittoon vai ei.
– Lue lisää: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/yleista-tyoehdoista/tyoehtosopimukset/
Työehtosopimusneuvottelut eli tes-neuvottelut
– Työehtosopimusneuvottelut (tes-neuvottelut) käydään noin kahden vuoden välein, kun edellinen sopimus on päättymässä. Niissä sovitaan seuraavien parin vuoden palkankorotuksista, lomista ja eduista.
– Osapuolina ovat työntekijöitä edustava ammattiliitto ja työnantajaa edustava järjestö. Journalistiliitto neuvottelee useita eri sopimuksia eri tehtävissä oleville jäsenilleen. Journalistiliitto neuvottelee Palvelualojen työnantajaliiton Paltan, Medialiiton ja Yleisradion kanssa.
– Lue lisää Journalisti-lehden jutusta https://www.journalisti.fi/artikkelit/2019/6/nain-syntyvat-media-alan-tyoehtosopimukset/
– Journalisti-lehden kokoama tes-sanasto: https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/mita-sopimukseton-tila-tarkoittaa/
Työsopimus
– Sopimuksen tekevät työnantaja ja työntekijä. Sopimuksessa sovitaan työn sisällöstä, kestosta ja palkasta. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.
– Työsopimuksen tekeminen kirjallisesti kannattaa, jotta työn tekemisen ehdot ovat sekä työnantajalle että työntekijälle selvät. Sopimuksen pitää noudattaa työsopimuslakia.
– Lue lisää: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/yleista-tyoehdoista/
Työsopimuslaki
– Työsopimuslaki määrittelee minimitason, liiton neuvottelema työehtosopimus parantaa työntekijän ehtoja.
– Lakia sovelletaan lähes kaikissa työsuhteissa tehtävän työn laadusta riippumatta. Laki määrittelee esimerkiksi työnantajan ja työntekijän velvollisuudet, työsuhteen vähimmäisehdot (kuten työaika, vapaat ja lomat, lomauttaminen, irtisanominen).
– Laki löytyy täällä: https://tem.fi/documents/1410877/2918935/Ty%C3%B6sopimuslaki/079fe475-983b-453a-9bd5-d4d9205ed58f/Ty%C3%B6sopimuslaki.pdf
Pressikortti
– Liiton jäsenkortti, joka todistaa, että olet Journalistiliiton jäsen. Lue lisää: https://journalistiliitto.fi/fi/jasenpalvelut/pressikortti/