International Press Institute (IPI) eli Kansainvälinen lehdistöinstituutti on julkaissut uuden selvityksen suomalaisiin toimittajiin kohdistuvasta verkkohäirinnästä. Selvityksen mukaan suomalaiset toimittajat eivät luota siihen, että heidän saamiaan uhkauksiaan tutkittaisiin kunnolla, vaikka suomalaiset viranomaiset ovat tietoisia kasvavasta ongelmasta.
IPI on lehdistönvapautta puolustava kansainvälinen järjestö, jolla on jäseninä päätoimittaja, kustantajia ja toimittaja 120 maasta. Vuonna 1950 perustetun järjestön päätoimipaikka on Wienissä.
IPI vieraili Suomessa 4.–8. kesäkuuta keräämässä tietoa suomalaistoimittajien verkkohäirintää kartoittavaa raporttia varten. Tuore raportti on osa Ontheline-projektia, jonka tavoitteena on selvittää ja kerätä yhteen toimintamalleja, joiden avulla toimitukset pyrkivät ehkäisemään toimittajiin kohdistuvaa verkkohäirintää. Suomen lisäksi IPI vierailee toimituksissa Espanjassa, Puolassa, Saksassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Suomalaisissa ja muissa eurooppalaisissa toimituksissa toimiviksi havaittuja häirinnän torjuntakeinoja kootaan projektin päätteeksi yhteiselle Ontheline-verkkoalustalle.
IPI vieraili Suomessa erikokoisissa toimituksissa Helsingissä ja Turussa. Selvityksen perusteella verkkohäirintä tunnistetaan toimitusten johdossa yhä paremmin, etenkin jos toimitusten omat toimittajat ovat joutuneet vakavan häirinnän kohteeksi. Monet haastatellut ilmaisivat IPI:lle huolensa vihapuheen normalisoitumisesta Suomessa.
Haastattelujen lisäksi IPI:n raportti käytti lähteenään muun muassa Journalistin vuonna 2016 tekemää uhkailukyselyä. Kyselyyn tuolloin vastanneista 1400 journalistista joka kuudes ilmoitti kokeneensa työssään uhkailua. 18 prosenttia uhkailluista miehistä ja 12,8 prosenttia naisista kertoi kyselyssä, että esimies ei ollut puuttunut uhkailuun.
Edellisen kahden vuoden ajan toimittajiin kohdistuva häirintä lisääntyi Suomessa nopeasti turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa, mutta nyt tilanne on tasaantunut. IPI:n haastattelemat toimittajat kertoivat etenkin turvapaikanhakijoihin ja Venäjään liittyvän uutisoinnin aiheuttavan häirintäkampanjoita. Toisaalta haastatellut kertoivat, että jos tietty toimittaja joutuu merkityksi etenkin äärioikeistolaisissa ryhmissä, häntä häiritään aiheesta riippumatta.
Lähes kaikissa IPI:n kohtaamissa tapauksissa MV-lehti oli vähintään osallisena toimittajien häirinnässä, joissain tapauksissa myös äärioikeistolaiset poliitikot. Erityisesti henkilöön menevä ja yksityiselämää pöyhivä häirintä on raportin mukaan lisääntynyt.
Sekä Suomessa että muualla verkkohäirintä vaikuttaa niin toimittajien työskentelyyn kuin heidän henkiseen jaksamiseensa. Yksikään IPI:n haastattelemista toimittajista ei silti kertonut alkaneensa sensuroida itseään häirinnän takia. He kertoivat kuitenkin harkitsevansa tarkkaan sanavalintojaan kirjoittaessaan ”kuumista” aiheista välttääkseen uhkausten ja loukkausten vyöryn sosiaalisessa mediassa. Äärimmäisissä tapauksissa toimittajat ovat lopettaneet hetkellisesti tietyistä aiheista kirjoittamisen häirinnän takia.
Toimittajien häirinnästä on raportin mukaan tullut rajat ylittävä ongelma, jonka seurauksena osa haastateltavistakin on toimittajien mukaan haluttomia puhumaan tietyistä aiheista välttääkseen solvaukset.
IPI:n havaintojen mukaan verkkohäirintä on Suomessa sukupuolittunutta. Vaikka sekä mies- että naistoimittajat ovat joutuneet yhtä usein hyökkäysten kohteeksi, ovat naistoimittajiin kohdistuvat vihakampanjat huomattavasti intensiivisempiä ja raaempia.