Tiedonvälitys maalaa yhä alkuperäiskansoista stereotyyppisen kuvan menneisyyteen juuttuneina ja muutoksiin kyvyttöminä ihmisinä, chippewa-intiaani Duncan McCue sanoo. Hän on työskennellyt Kanadan yleisradiossa vuodesta 1998 ja vetää alkuperäisjournalismin kurssia Brittiläisen Kolumbian yliopistossa.
Kurssiin liittyy avoin nettisivusto (www.riic.ca). Sieltä löytyy neljän d:n teoria: intiaani ei pääse uutisiin kuin rummuttamalla, tanssimalla, kännissä tai kuolleena (drumming, dancing, drunk or dead).
McCue lisää listaan vielä w:n (warrior), sillä alkuperäisasukkaat ovat uutisissa tyypillisimmin joko uhreja tai sotureita/mielenosoittajia.
Hiljan Perun Amazoniasta löytyneen ”tuntemattoman kansan” sensaatiohakuinen kohtelu mediassa jatkaa perinteistä linjaa, sanoo kasvatus- ja kehityskysymyksiin erikoistunut Sheila Aikman East Anglian yliopistosta.
Hän myöntää, että eksoottiset kuvat punaisella maalilla koristautuneista ja nuolia ampuvista intiaaneista voivat johdattaa pohtimaan paisuvan matkailun ja luonnonvarojen riiston mascho-piro-kansalle aiheuttamia riskejä. ”Mutta samaan aikaan jutut perustuvat kaikkein perimmäisiin stereotypiohin”, hän harmittelee.
Kohti parempaa
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kehotti teemapäivän tiimoilta sekä jäsenvaltioita että valtavirran mediaa parantamaan alkuperäisasukkaiden mahdollisuuksia tuoda julki näkemyksiään ja toiveitaan.
McCue muistuttaa, että riic-sivusto on kaikkien toimittajien käytettävissä. Hän myöntää, ettei tehtävä ole helppo markkinoiden määräämällä alalla, joka potee jatkuvaa aika- ja resurssipulaa ja tähtää suuriin myyntilukuihin.
”Olen kuitenkin varma, että raportointi alkuperäiskansoista paranee, kun toimittajille tarjotaan koulutusta. Toivon, että sivusto on vasta alku keskustelulle, joka koskee alkuperäiskansoista kertovan journalismin etiikkaa ja käytäntöjä”, McCue jatkaa.
Valtaväestöön kuuluvien journalistien kouluttamisen ohella McCue korostaa tarvetta kasvattaa alkuperäiskansojen osuutta journalistikunnassa. Hänen mukaansa Kanadan tilanne on viime vuosina kohentunut, mutta ”olemme yhä aliedustettuja.”