”Tämä virheellinen käsitys on oikaistava”, apulaispääjohtaja Frank La Rue vaati paneelikeskustelussa, joka järjestettiin YK:ssa 2. marraskuuta vietettävän Impunity Dayn  aattona.

”Rankaisemattomuus ruokkii rankaisemattomuutta, ja se on epäoikeudenmukaista meitä kaikkia kohtaan”, Unescon pääjohtaja Irina Bokova vahvisti.

Pahimmin väkivallalle altistuvat paikalliset ja naispuoliset toimittajat, bloggaajat ja freelancerit, ja vain yksi kymmenestä tapauksesta selvitetään, Kreikan YK-suurlähettiläs Catherine Boura muistutti.

Tänä vuonna on tapettu jo 76 journalistia, ja kymmenen viime vuoden aikana surmattujen määrä ylittää 800. Vain seitsemän prosenttia murhista on selvitetty.

La Rue kehotti valtioita tutkimaan neljää avainasiaa toimittajien turvallisuuden parantamisessa: antaako lainsäädäntö suojaa; miten toimittajiin ja mediaan kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistään; onko olemassa varoitusjärjestelmiä, kuten puhelinlinja hätätapausten varalle, ja miten edetään rankaisemattomuuden kitkennässä.

”Jokaisella YK:n jäsenvaltiolla tulisi olla järjestelmä, joka takaa journalistien turvallisuuden siitä riippumatta, millaisia ongelmia maassa on”, hän painotti.

Toimittajat vapaata riistaa Syyriassa

Paneeli kiinnitti erityistä huomiota toimittajien asemaan Syyriassa, jossa on pelkästään tänä vuonna tapettu jo yhdeksän ammattikunnan jäsentä.

”Syyrian konfliktin kaikki osapuolet kokevat voivansa hyökätä vapaasti toimittajien kimppuun, koska ne tietävät, ettei siitä joudu vastuuseen”, palkittu syyrialainen toimittaja Mazen Darwish sanoi.

Yhdysvaltalaisen Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan vuosina 2006–2016 journalistimurhien kärkimaat olivat Somalia, Irak, Syyria, Filippiinit ja Etelä-Sudan. ”Niiden kontolla on 40 prosenttia selvittämättömistä tapauksista”, CPJ:n vaikuttamistyön johtaja Courtney Radsch sanoi.

”Toimittajamurhat ovat harvoin satunnaisia. Ne on tilattu, maksettu ja järjestetty. 40 prosenttia uhreista saa uhkauksia etukäteen”, hän jatkoi.

Radschin mukaan tietojen hankkiminen journalistien ”katoamisista” on äärimmäisen vaikeaa, vaikka CPJ käyttää siihen paljon resursseja.

Unescon Bokova muistutti, että YK on hyväksynyt kaikkiaan kahdeksan päätöslauselmaa liittyen journalistien turvallisuuteen, mutta niiden toteutus jäsenmaissa kangertelee.