Hyvitysmaksusta on keskusteltu jo vuosia ja tekijät ovat kärsineet auki olevasta toimeksiannosta ja hyvitysmaksun rahoitusjärjestelmän epävarmuudesta. Ratkaisumalleja on Leikolan raportissa etsitty luovalla tavalla. Raportti sisältää paljon hyvää - kuten graafisen sisällön ottaminen uutena mukaan hyvitysmaksun piiriin - mutta myös puutteita. Journalistiliiton mielestä Leikolan esittämät ratkaisumallit edellyttävät kuitenkin vielä huomattavassa määrin jatkotyöstämistä ja selvittelyä. Siksi emme kannata Leikolan esityksen viemistä eteenpäin ainakaan sellaisenaan. Graafista sisältöä esitetään hyvitysmaksun piiriinPaperilehtien ja -kirjojen yksityinen kopiointi on yleistä. Esimerkiksi opiskelua varten tehdyt kopiot ovat yksityistä käyttöä, jota tällä hetkellä ei voi lisensioida eikä siitä tule korvauksia tekijöille. Tehdyistä valokopiointia koskevista tutkimuksista käy ilmi, että yksityiseen käyttöön oppilaitoksissa, yrityksissä ja valtion- ja kunnallishallinnossa kopioidaan vuodessa 30 miljoonaa sivua.Nämä tutkimukset eivät kata esimerkiksi kirjastoissa ja kopiointiliikkeissä tapahtuvaa yksityistä kopiointia. Lisäksi digitaalisessa muodossa olevia teoksia kopioidaan yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksulle parempaa ennakoitavuutta keräyspisteitä laajentamalla?Ehdotettu hyvitysmaksu olisi 0,5–1 prosenttia laitteiden ja palvelujen hinnasta. Maksua esitetään laajennettavaksi laitteiden ja tallennusalustojen lisäksi pilvisisältö- ja tallennuspalveluihin sekä kuluttajille maksullisesti tarjottaviin sisältötuotteisiin ja -palveluihin.EY-tuomioistuimen mukaan pelkkä laitteen soveltuvuus yksityiseen kopiointiin riittää hyvitysmaksuvelvollisuuden syntymiseen. Haitta on direktiivin mukaan vain yksi hyvitysmaksussa huomioitava seikka. Journalistiliiton mielestä myös muut direktiivissä olleet elementit pitää tutkia, jotta saadaan kokonaiskuva asiasta.Laitekannan laajentamisesitystä Journalistiliitto kannattaa. Viime vuosina hyvitysmaksua ei ole kerätty edes suurimmasta osasta kopiointilaitteita. Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry:n mukaan kopiointiin käytettäviä laitteita myydään noin 800 miljoonalla eurolla vuodessa ja hyvitysmaksua kerätään vain runsaan 50 miljoonan euron laitekaupasta. Hyvitysmaksu kohdistuu siis vain 6 prosenttiin kopiointivälineiden kaupasta. Ei siis ole ihme, ettei maksua kerry riittävästi.Tällä hetkellä hyvitysmaksun piirissä ovat c-kasetit, tallennettavat cdr- ja dvdr-levykkeet, tallentava digiboksi, ulkoiset kovalevyt ja mp3-soitin. Hyvitysmaksun ulkopuolella ovat muun muassa musiikkipuhelin, tabletti, läppäri, USB-muistitikku ja pöytätietokone. Matkapuhelimet ovat isossa roolissa hyvitysmaksukertymän arvioinnissa, mutta Leikolan esitys ei ota kantaa, tulisiko matkapuhelinten olla hyvitysmaksun piirissä vai ei. Journalistiliiton mielestä matkapuhelimista pitäisi olla hyvitysmaksun piirissä sellaiset mallit, joissa on kopiointimahdollisuus.