Journalistiliiton freelancereiden työmarkkinatutkimus osoittaa karulla tavalla, ettei vapaiden journalistien keskimääräinen ansiotaso sen enempää kuin tulonhankkimiskulut sisältävä kokonaislaskutuskaan ole juuri muuttunut vuodesta 2008.Freelancerereiden keskimääräinen verotettava tulo oli vuonna 2010 käytännössä sama kuin kaksi vuotta aiemmin eli 25 500 euroa."Taustat eriyttäenkin totuus on, että freelancer ansaitsee keskimäärin alle kaksi kolmasosaa työsuhteisen kollegansa ansioista", työehtoasiamies Valtteri Aaltonen kommentoi tietoa.Suurimman kokonaislaskutuksen eli keskimäärin 41 300 euroa keräsivät graafikot, graafiset suunnittelijat ja AD:t. Valokuvaajien laskutus oli keskimäärin 39 700 euroa. Kulujen jälkeen jäävissä ansioissa eli verottajalle ilmoitetuissa tuloissa johtopaikkaa pitävät free-kääntäjät 30 300 eurolla. Toimittajat (laskutus 34 000 ja verotettava tulo 24 100) alittivat jonkin verran kaikkien keskiarvon. Freelancerien työmarkkinatutkimuksen laskutus- ja palkkatiedot koskevat vuotta 2010. Tutkimus on tehty vuonna 2011 sen jälkeen kun kohderyhmällä oli käytettävissä tuoreimmat verotietonsa. SJL on tehnyt vastaavia tutkimuksia kahden vuoden välein. Tälläkin kertaa muutokset alan markkinoilla näkyvät oitis tuloksissa."Vastauksista ilmenevä pääviesti on selvä. Palkkiotaso polkee paikallaan ja se johtaa aineellisen hyvinvoinnin vähenemiseen, kun samaan aikaan kilpailu toimeksiannoista on kiristynyt freelancerien määrän lisääntyessä. Työtilaisuuksia kutakin tekijää kohti on nyt vähemmän", Valtteri Aaltonen toteaa.Alityöllistettyjen freelancereiden osuus oli noussut kahdessa vuodessa yhdeksällä prosenttiyksiköllä 37 prosenttiin. Täystyöllistetyiksi itsensä vuonna 2010 koki 43 prosenttia, mikä oli 11 prosenttiyksikköä alle vuoden 2008 tason.68 prosenttia vastaajista kertoi palkkioidensa pysyneen jokseenkin ennallaan. 12 prosentilla palkkiot olivat kasvaneet ja yhtä monella laskeneet. Lisäykset olivat keskimäärin 12 prosentin tasoa, mutta aleneminen oli rankempaa eli 20 prosentin luokkaa. Runsas neljännes Journalistiliiton freelancereista tekee myös muun kuin journalistisen alan töitä. Erityinen niiden merkitys on alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä.Vuosilomaksi katsottavaa vapaata freet pitivät keskimäärin 4,1 viikkoa. Pisin yhtenäinen lomajakso oli keskimäärin 3,1 viikkoa.Tutkimuksessa selvitettiin myös työtyytyväisyyttä. Henkisen hyvinvoinnin mittarilla erittäin tyytyväiseksi itsensä luki 21 ja melko tyytyväiseksi 55 prosenttia. Aineelliseen hyvinvointiinsa erittäin tyytyväisiä oli 7 ja melko tyytyväisiä 46 prosenttia.Vaikka motivaatiota riittää, freelancereiden käsitykset työnsä jatkuvuudesta ovat nyt aiempaa negatiivisemmat. Jatkuvuuteen tyytyväisten osuus on vähentynyt neljässä vuodessa 10 prosenttiyksiköllä.Ensi kertaa näiden tutkimusten historiassa työsuhteiseksi haluavien osuus on kasvanut. Työsuhde kininostaa nyt 24 prosenttia eli joka neljättä. Nykyistä toimintamuotoaan mieluisimpana pitävät varsinkin yrittäjinä toimivatm pitempään freenä olleet, useampaa toimeksiantajaa palvelevat sekä yli 45-vuotiaat. TNS Gallupin huhtikuussa 2011 tekemässä tutkimuksessa pyydettiin myös antamaan Journalistiliitolle arvosana freelancereiden edunvalvonnasta.14 prosenttia arvioi liiton onnistuneen erittäin hyvin. 45 prosentin mielestä toiminnassa on onnistuttu melko hyvin. Lähes vuosikymmenen jatkunut tyytyväisyyden kasvu on nyt pysähtynyt ja kriittisyys lisääntynyt.