Rangaistaviin kyberrikoksiin kuuluvat nyt muun muassa luvattomat tunkeutumiset tietojärjestelmiin, it-pohjaiset identiteettivarkaudet sekä nettiseksi ja netin lapsiporno.Lisäksi kunnianloukkauksen käsite laajenee aiemmasta 82 vuoden takaisesta määrittelystä, jota YK:n ihmisoikeusneuvosto on luonnehtinut erittäin ankaraksi ja liioittelevaksi, Lehdistönvapauden ja -vastuun keskuksen apulaisjohtaja professori Luis Teodoro sanoo.”Samaan aikaan, kun globaalina pyrkimyksenä on lopettaa kunnianloukkaussyytteet, meidän uusi lakimme ottaa pakkia”, hän jatkaa.Teodoron mukaan laki mahdollistaa sen, että viranomaiset voivat estää kansalaisia näkemästä loukkaaviksi todettuja tweettejä tai jopa valvoa yksityisten Facebook-tilien liikennettä.Laki koveni viime metreilläFilippiinien journalistiliiton (NUJP) mielestä lain hyväksynyt presidentti Benigno Aquino III on pettänyt sitoutumisensa läpinäkyvyyteen ja ilmaisunvapauteen. Liiton pääsihteeri Rowena Paraan kuvaa lakia sanalla ”petollinen”.”Tietyt säädökset eivät olleet mukana senaatin hyväksymässä versiossa, vaan ilmestyivät vasta presidentin allekirjoittamaan lakiin”, hän syyttää.Tutkiva toimittaja ja bloggari Raissa Robles väittää, että lain lisäykset ovat senaattori Vicente Sotto III:n aikaansaannosta. Tilanteeseen tuo ironiaa se, että Sottoa on vastikään syytetty blogitekstien lainaamisesta puheissaan lähdettä mainitsematta.Lakiin ilmestyneisiin lisäyksiin kuuluu muun muassa kunnianloukkaussyytteiden ulottaminen niihin, jotka jakavat loukkaavaksi todettua kommenttia Facebookissa tai vain ”tykkäävät” siitä.”Filippiinien rikkaat ja mahtavat ovat perinteisesti käyttäneet kunnianloukkaussyytettä tukahduttamaan itseään koskevaa arvostelua”, Robles kirjoittaa.Hänen mukaansa ilmaisunvapautta oli helppo suitsia ennen internetiä: piti vain ostaa mediayhtiön osakkeita tai haastaa viestimet oikeuteen. ”Nyt he ovat tajunneet, että netti on heidän valtansa ulottumattomissa.”Vastarinta voimistuuJournalistiliiton Paraanin mukaan jokainen nettikirjoittaja ja -tykkääjä on nyt alttiina kunnianloukkaussyytteelle.Human Rights Watch katsoo, että laki loukkaa filippiiniläisten sananvapautta ja on ristiriidassa maan kansainvälisten sitoumusten kanssa. ”Lakia on muutettava”, järjestön Aasian-johtaja Brad Adams vaatii.Paraan iloitsee sitä, että lakia vastaan on syntynyt Filippiineillä laajaa liikehdintää ja maan korkeimmalle oikeudelle on toimitettu jo ainakin viisi erillistä epäilyä sen perustuslainvastaisuudesta.