Eteläafrikkalainen Soul City valistaa mediaviihteen keinoin

Ryhmä viipyi kylässä viikkoja torjuen lapsikuolleisuutta aseinaan litran limsapullo, yksikertainen nesteytysresepti, julisteita, lennäkkejä ja puhetta.

Kuukausia myöhemmin havaittiin, että operaatio jäi tuloksettomaksi. Syy: kyläläisillä ei ollut litran limsapulloja.

Ongelma ratkesi, kun nesteytysvälineeksi otettiin muki, jollainen löytyi joka kodista, kertoo tohtori Sue Goldstein The Soul City Institute for Health and Development Communication -järjestöstä.

Vuonna 1992 perustettu Soul City on oppinut hyödyntämään joukkotiedotusta terveysvalistuksen välineenä. Se tuottaa televisioon suosittua saippuasarjaa, radio-ohjelmia ja lehtijuttuja.

Goldstein kiteyttää asetelman sanoilla "yksinkertaistaminen vastaan monimutkaisuus". Ääripäinä ovat syvällistä tietoa etsivä tutkija ja yksinkertaisia selityksiä kaipaava kansalainen.

Tiede ei ole viihteen vastakohta

Hiv- ja mediaprojektia koordinoiva Melissa Meyer, muistuttaa, ettei tutkimuksen ja viihteen tarvitse olla toistensa vastakohtia. "Todella hyvä viihde perustuu huolelliseen tutkimukseen."

Terveystiedon jalostaminen mediatuotteiksi edellyttää tukijoiden ja luovien sisällöntuottajien saumatonta yhteistyötä.

Soul Cityn tv-sarjassa kytketään tärkeitä terveystietoja katsojia koukuttavaan draamaan. Sarjalla on noin 16 miljoonaa katsojaa.

"Ohjelma on hyvin valaiseva. Tajusin sen ansiosta, miten helposti hiv leviää perheeseen ja yhteisöön", vakiokatsoja Rumbidzai Musiyarira kertoo.

Hän viittaa sarjan jaksoihin, joissa miehensä uskollisuuteen luottanut nainen saa hivin, kuten lähipiiriin kuuluvat salarakkaatkin.

"Sarja opettaa olemaan rehellinen kumppanin kanssa", sanoo Demorah Ndlovu, joka kokee sarjan seuraamiseen muuttaneen oikeasti omaa elämäänsä.

Sarjassa on käsitelty lukuisia kipeitä aiheita, kuten masennusta, tuberkuloosia, asunto-ongelmia ja alkoholismia.

Kaikki tieto ei mene perille

Aina 13 jakson välein sarjasta julkaistaan vihkonen, joka kiteyttää olennaisen sisällön ja tarjoaa lisätietoa asioista. Sarja on myös Facebookissa ja ylläpitää omia nettisivujaan, mutta Goldsteinin mukaan verkosta on vielä paljon opittavaa.

Soul Cityn konseptia pyrkivät hyödyntämään muutkin tahot, mutta se ei ole aina helppoa. "Neuvottelemme ryhmän kanssa, joka haluaa jakaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta. Se ei välttämättä puhuttele ihmisiä. On tärkeää löytää keinot, joilla heidät saadaan kuuntelemaan", Goldstein korostaa.

Hänellä on myös vähemmän onnistuneita kokemuksia, muun muassa muukalaisvihan torjuntaan tarkoitetuista kuudesta ohjelmajaksosta.

"Asenteet eivät muuttuneet lainkaan, sillä teimme paikallisesta roolihenkilöstä liian sympaattisen", hän arvioi.

Ohjelmaideoiden ennakkotestaus on vähentänyt epäonnistumisia.

Tutkimustyö ja vankka usko omaan asiaan ovat Goldstenin mukaan auttaneet Soul Cityn työtä. "Ensin on selvitettävä, ketkä tätä tietoa tarvitsevat ja mitä tiedotusvälineitä he seuraavat."

"Toimittajat etsivät alati materiaalia ja ovat tyytyväisiä, jos saavat sitä helposti luettavassa muodossa", hän kiteyttää.