Uutiset / 10.05.2021

Elvytystä kulttuurialalle!

Kuva: Ville Tietäväinen Kuva:
Taiteen rahoitus vähenee ensi vuonna 17.5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 23 miljoonaa euroa. Leikkaukset osuvat järjestökenttään ja vapaisiin taiteisiin kovemmin kuin suurempia summia liikuttelemaan tottuneet poliitikot ehkä tajuavat. Ala on keikkunut korona-ajan löysässä hirressä. Lisäksi Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Silti hallituksen puoliväliriihessä päätettiin, ettei rahapelitoiminnan tuottoja kompensoida edunsaajille täysimääräisinä. Torjuntavoitoksi maalattua ratkaisua ei voi pitää oikeudenmukaisena eikä järkevänä. Alalla vallitsee suhteellisen yhtenäinen näkemys, että riippuvuus uhkapeleistä kannattaa purkaa ja rahoitus siirtää osaksi valtionbudjettia. Erkki Liikasen johtaman työryhmän raportti arvioi aiemmin tänä vuonna, että uudistus voitaisiin toteuttaa 2024 alkaen. Ajoitus säästöille on kuitenkin kehno, koska seuraukset voivat olla pahempia kuin 1990-luvulla. Tilastokeskuksen datan perusteella kulttuuri- ja taideala on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä palvelualoista. Vapaiden taiteilijoiden ja itsensätyöllistäjien osa on jälleen ollut ankarin, eivätkä koronarajoitteiden kohdistukset ole helpottaneet tilannetta. Ensin kiinni ja viimeisenä auki, kuuluu kuohuvan kaksikymmenluvun opetus, jota äänestäjät eivät unohda. Säästöt alkoivat jo ennen puoliväliriihtä. Myös pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön kohdistuu laajoja leikkauksia. 20 prosentin laskun seurauksena tukea vähennetään muun muassa Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta, ja Pohjoismainen journalistikeskus lakkautetaan kokonaan. Päätös tuntuu oireelliselta ja herättää kysymyksen, mihin viiteryhmään haluamme kuulua. Pohjoismainen konteksti ainakin tarjoaa tavan tarkastella myös kulttuurin merkitystä. Pohjoismaisen kulttuurineuvoston teettämän tutkimuksen mukaan Suomi oli vuoden 2020 lopussa myöntänyt kulttuurisektorille vähiten tukia koronan aikana. Muut Pohjoismaat panostavat normaalistikin kulttuuriin Suomea enemmän ja laaja-alaisemmin. Esimerkiksi sananvapauden ja tiedonvälityksen kannalta tärkeää journalismia tuetaan muissa Pohjoismaissa vuosittain 50–80 miljoonalla eurolla. Suomi on ollut jo aiemmin kulttuurin  rahoituksessa maita jäljessä, ja nyt ero uhkaa kasvaa. On aloitettava periaatteellinen keskustelu taiteen ja kulttuurin roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Veikkauksen tukema toiminta on ollut suomalaisen kulttuurin selkäranka. Yhteiskunta rakentuu yhteiselle toiminnalle ja taiteissa syntyville yhteisille kokemuksille. Kriisiajan jälkeen kulttuuri auttaa jälleenrakennuksessa luomalla osallisuutta ja merkityksiä. Nyt on aika täsmäelvyttää ja investoida. Sanat eivät tarkoita vain teitä ja tehtaita vaan kulttuurin elossapitoa ja elävöittämistä. Julkisen sektorin merkitys on siinä keskeisessä osassa Suomen väkimäärän ja historian vuoksi. Kulttuurin merkitys taloudelle on tähän asti koko ajan kasvanut. Tilastokeskuksen aineistoissa taide ja kulttuuri on kansantaloudellisesti merkittävä keskisuuri toimiala. Vuonna 2018 sen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 3.3 prosenttia, ja toimiala työllisti vuonna 2019 liki 120 000 henkilöä. Kerrannaisvaikutukset näkyvät ravintola- ja tapahtuma-aloilla, alueellisista talousvaikutuksista puhumattakaan. Kulttuuri on myös merkittävä imagotekijä: ei turisteja Suomeen turpeella houkutella. Marginaalisena pidetyn taiteen tukeminen tarkoittaa nimenomaan valtavirran tukemista, sillä marginaalista nousevat kaikki uudet ideat. Sieltä leikkaaminen on erityisen lyhytnäköistä. Uudet ideat luovat myös kulttuurivientiä, sekin on viime vuosina kasvanut. Kilpailussa pärjääminen uhkaa nyt vaikeutua olennaisesti. Vaarana on, että vuosikymmenten aikana synnytetyt ja jalostetut rakenteet ja epäsuorat verkostot menetetään. Kyse on elinkeinotoiminnasta, mutta ennen kaikkea suomalaisuuden sielusta: ennen, nyt ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Valtio ja kulttuuri on rakennettu sanoin, kuvin ja sävelin, mielikuvituksesta ja haaveista. Taide rakentaa tunteen yhteisyydestä ja eroistakin. Taide puhuttaa, keskusteluttaa, hykerryttää ja ennen kaikkea antaa happea. Ilman sitä ei ole oikein mitään. Jos meillä ei ole omaa, itsenäistä ja itsepäistäkin kulttuuria, mitä hävittäjät sitten puolustavat?
  • Suomen arvostelijain liitto
  • Finlands svenska författareförening
  • Finlands Svenska Skådespelarförbund
  • Forum Artis
  • Grafia
  • Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö
  • Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti
  • Kuvittajat
  • Kääntäjien ammattiosasto KAOS
  • Lasten- ja nuortenteatterijärjestö Suomen Assitej
  • Lukukeskus
  • Nuoren Voiman Liitto
  • Sarjakuvantekijät
  • Suomen freelance-journalistit
  • Suomen Jazzliitto
  • Suomen Journalistiliitto
  • Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto
  • Suomen Kuvanveistäjäliitto
  • Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto
  • Suomen sarjakuvaseura
  • Suomen Säveltäjät
  • Suomen Taidegraafikot
  • Suomen Taiteilijaseura
  • Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD
  • Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
  • Taidemaalariliitto
  • Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin Taideneuvosto
  • Taiteilijajärjestö MUU
  • Teatterikeskus
  • Tutkimusyhdistys Suoni
  • Valokuvataiteilijoiden liitto

Katso myös

Kaikki uutiset

Journalistiliitto palvelee myös läpi suven

Jäsenet voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä lakiasioissa.

Luova ala vaatii päättäjiä perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen tuhoisan leikkauksen

Älä anna kulttuurin kadota -kampanja vaatii päättäjiä säilyttämään oikeudenmukaisen yksityisen kopioinnin hyvityksen. Hallituksen kehysriihen päättämä leikkaus 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan olisi luovan alan järjestöjen mukaan perusteeton ja tuhoisa kulttuuritarjonnalle ympäri Suomen. Journalistiliitto on mukana kampanjassa.

Päivitetty elokuva- ja tv-alan häirinnän ehkäisyn opas on julkaistu

Kyseessä on päivitetty versio vuonna 2018 julkaistusta oppaasta, ja opas koskee nyt kattavammin epäasiallista kohtelua, häirintää ja seksuaalista häirintää. Oppaaseen on myös lisätty elokuva- ja tv-alan erityispiirteitä, ja se on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.