Assange on 1971 Australiassa syntynyt toimittaja, ohjelmoija ja aktivisti. Ecuadorin johtama maaryhmä nosti hänen tapauksensa esiin tammikuussa, kun YK:n ihmisoikeusneuvosto käsitteli Ruotsin tilannetta määräaikaistarkastelussaan (Universal Periodic Review, UPR).
Assangea on vaadittu luovutettavaksi Ruotsiin, jossa häntä epäillään seksuaalirikoksista.
Assangea puolustavaa lakimiesryhmää johtaa aiemmin Espanjassa tuomarina toiminut Baltasar Garzón. Puolustuksen mukaan Ruotsin syyttäjänvirasto on viivyttänyt asian käsittelyä ja kieltäytynyt kuulustelemasta Assangea puhelimen, sähköpostin, videoyhteyden tai kirjeiden välityksellä.
Garzónin mukaan samaan aikaan on käynnissä salainen yhdysvaltalainen prosessi Assangea ja muita vuonna 2006 perustetun Wikileaksin jäseniä vastaan. Syynä ovat Wikileaksin paljastamat arkaluontoiset tiedot Yhdysvalloista.
Assange pelastautui Ecuadorin lähetystöön pelätessään, että jos hän lähtee oikeuteen Ruotsiin, hänet voidaan luovuttaa sieltä Yhdysvaltoihin. Ruotsissa nostetut syytteet hän kiistää. Yhdysvalloissa syytteet koskisivat vakoilua ja valtiosalaisuuksien vuotamista, mistä uhkaa kova rangaistus.
Nopeuttamista tutkitaan
Assangen puolustus toivoo, että tämä voisi luopua diplomaattisesta turvapaikastaan, jos asiat Ruotsissa liikahtavat eteenpäin. Ruotsi lupasi UPR:ssä tutkia prosessin nopeuttamista koskevaa ehdotusta, jonka takana ovat Argentiina, Ecuador, Kuuba, Slovakia ja Uruguay. Ruotsin vastausta odotetaan ennen YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraavaa istuntoa, joka alkaa 15. kesäkuuta.
Garzón muistuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean vaatimuksesta, jonka mukaan pidätettyjen joutumisesta tuomarin eteen on laadittava tarkat aikataulut. Hänen mukaansa se koskee myös Ruotsia.
Ruotsin valtuuskuntaa UPR:ssä johtava valtiosihteeri Annika Söder kuitenkin huomautti, että Ruotsin oikeusjärjestelmä ei aseta aikarajoja esitutkinnalle eikä maan hallitus voi tehdä asiassa juuri mitään.
UPR:ssä korostettiin, että pakolaisasema kuuluu perustaviin ihmisoikeuksiin. Tämän tulkinnan mukaan henkilöä, jolle toinen valtio – tässä tapauksessa Ecuador – on myöntänyt pakolaisaseman, ei saa luovuttaa eteenpäin.
Ruotsin ulkoministeriön oikeudellisen osaston pääjohtaja Anders Rönquist puolestaan muistutti, ettei ole olemassa kansainvälistä sopimusta koskien diplomaattista turvapaikkaa.