Uutiset / 23.11.2017

Aprillipilaan perustuneesta sotahirviuutisesta kaksi JSN:n langettavaa

JSN:n tiedote:

Julkisen sanan neuvosto antoi 22.11.2017 pitämässään kokouksessa kaksi langettavaa päätöstä Ylen ja Iltalehden viime kesänä julkaistuista sotahirviuutisista. Yle ja Iltalehti kertoivat jutuissaan puna-armeijan kouluttaneet hirviä taistelutarkoituksiin. Tiedot ja kuvat oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat peräisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilajutusta vuodelta 2010. JSN:n tekemän selvityksen mukaan Neuvostoliitossa on kokeiltu hirvien käyttämistä vetojuhtina, mutta niitä ei ole koulutettu ampuma-alustoiksi tai taistelutarkoituksiin Suomea vastaan siten, kuin Ylen ja Iltalehden jutuissa väitetään. Sekä Ylen että Iltalehden jutuissa on edelleen aprillipilaa varten keksittyjä sepitteellisiä yksityiskohtia, kuten Ylen väite, jonka mukaan hirviä varten laadittiin oma ohjesääntö ja Iltalehden viittaukset täysin fiktiiviseen Volossovan eläintarha 3:een ja sen johtajaan Mihail Gluhoviin. Neuvosto huomautti ratkaisuissa, että Journalistin ohjeiden mukaan tiedotusvälineiden on itse varmistettava, että niiden julkaisemat jutut ovat totuudenmukaisia. Jos jonkin jutun uskottavuus ja lähteet on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa jutun vääräksi. Sepitteellisten uutisten lähdekritiikitön julkaiseminen ja niiden puutteellinen korjaaminen murentavat tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta. Neuvosto huomautti lisäksi, että Yle ja Iltalehti käyttävät jutuissaan edelleen aprillipilaa varten manipuloitua kuvaa siten, että se johtaa yleisöä harhaan. Popular Mechanics Russian huomasi heinäkuussa 2017 aprillipilajuttunsa Suomessa saaman huomion ja julkaisi uuden jutun jossa se muun muassa näyttää, miten kuvamanipulaatiot on tehty: https://www.popmech.ru/weapon/379732-boevye-losi-sovetskoy-armii-poyavilis-v-muzee-i-da-eto-byla-shutka/ Popular Mechanics Russian vuonna 2010 julkaisema aprillipilajuttu löytyy osoitteesta:  https://www.popmech.ru/weapon/10162-rogataya-kavaleriya-boevye-losi/

Virheen korjaamisesta on kerrottava avoimesti

Sekä Yle että Iltalehti muokkasivat juttujaan ja julkaisivat aihetta käsitteleviä jatkojuttuja. Niissä kerrottiin juttujen yhteydestä aprillipilaan, mutta alkuperäisiä juttuja ei oikaisupyynnöistä huolimatta korjattu Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla, vaan virheitä peiteltiin. Ylen pääuutislähetyksessä 26.6. julkaistua uutista korjattiin yli kuukausi myöhemmin. Tv-uutisissa luettiin sähke, jossa kerrottiin, etteivät alkuperäisen tv-uutisen väitteet hirvistä ja aseista pitäneet paikkaansa. Korjausta ei kuitenkaan tehty viipymättä, kuten Journalistin ohjeet edellyttävät.  Lisäksi neuvosto huomautti, että Ylen olisi ollut hyvä tuoda selkeämmin esiin, että kyseessä oli virheen korjaaminen. Ylen verkkosivuilla 26.6. julkaistua juttua täydennettiin maininnalla, että se ”perustui verkkolähteisiin”. Tämä ei riittänyt kertomaan, että juttu perustui aprillipilaan. Lisäksi juttuun linkitettiin kuukautta myöhemmin julkaistu jatkojuttu, jossa Kansallisarkiston asiantuntija kiisti jutun tietoja. Pelkkä juttujen linkitys ei kuitenkaan riittänyt korjaamaan alkuperäisen jutun virheitä, eikä jatkojutussa yksilöity kaikkia alkuperäisen jutun virheitä. Iltalehden printtilehdessä 13.7. julkaistu juttu oli lähes suoraan käännöstä aprillipilasta, mutta sitä pyrittiin korjaamaan ainoastaan yhdellä jatkojutulla, jossa virheitä ei yksilöity tai käytännössä edes myönnetty. Iltalehden verkkosivuilla 13.7. julkaistua juttua muokattiin runsaasti, mutta virheiden korjaamisesta ei kerrottu lukijoille Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Neuvosto muistuttaa tiedotusvälineitä siitä, että verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Juttua paikattiin myös kahdella jatkojutulla, mutta ne eivät yksilöineet kaikkia alkuperäisen jutun asiavirheitä, eivätkä pelkät linkitykset jatkojuttuihin riittäneet korjaamaan alkuperäisen jutun virheitä. Neljä vapauttavaa ja neljä langettavaa päätöstä Julkisen sana neuvosto teki 22.11.2017 pitämässään kokouksessa kaikkiaan neljä vapauttavaa ja neljä langettavaa päätöstä. Iltalehti sai langettavan päätöksen jutusta, jossa lainattiin Idealista-sivustolla julkaistua blogia. Lähdettä ei kerrottu jutun otsikossa, kuten Journalistin ohjeet ja lainaamista koskeva periaatelausuma edellyttävät. Seiska sai kolme vapauttavaa ratkaisua lainaamisesta. Neuvosto totesi ratkaisuissaan, että Seiskan jutut perustuivat lehden omaan itsenäiseen tiedonhankintaan, joten lehden ei ollut välttämätöntä kertoa jutun otsikossa, että toinen tiedotusväline oli aiemmin julkaissut samaa aihetta käsittelevän jutun. Iltalehti sai piilomainonnasta sekä vapauttavan että langettavan päätöksen. Molemmat tapaukset koskivat samaan konserniin kuuluvien myynti-ilmoituspalvelujen linkkejä toimituksellisen jutun sisällä. Toinen, langettavan saanut juttu sisälsi linkin ja kehotuksen siirtyä saman konsernin myynti-ilmoituspalveluun, mikä sai neuvoston pitämään juttua piilomainontana.     Lisätietoja JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström. puh. 050 5410 479.   Päätökset löytyvät JSN:n sivuilta.

Katso myös

Kaikki uutiset

Marja Honkonen Journalistin päätoimittajaksi

Hän aloittaa työnsä heti. Lehden johtamisen lisäksi tehtävänä on johtaa Journalistiliiton viestintää.

Työpaikkani on lakossa, olenko minä? Katso ohjeet Journalistiliiton jäsenelle

Kokosimme tähän muutamia asioita, jotka on hyvä tietää tällaisella työpaikalla.

Jäsenillä enemmän oikeudellisia riitoja ja muutosneuvotteluja – liitto auttaa

Potkut muutosneuvotteluiden jälkeen on tyypillisin jäsenten oikeudellisen riidan syy.