Uutiset / 26.11.2018

Alkuperäiskansojen radio naisten hoidossa Argentiinassa

Pohjois-Argentiinan Tartagalissa toimivan La Voz Indígena -radioaseman studiosta lähetetään päivittäin ohjelmaa alueen eri alkuperäiskansoille. Kuva: Daniel Gutman/IPS. Kuva:
Tartagal, Argentiina (IPS – Daniel Gutman) La Voz Indígena (Alkuperäinen ääni) on Argentiinan  pohjoisosissa toimiva radio, joka lähettää päivittäin ohjelmaa seitsemällä intiaanikielellä. Toiminnasta vastaavat naiset. Toimitus sijaitsee Tartagalissa, joka on 80 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Argentiinassa Saltan maakunnassa. Seudun alkuperäisväestössä on edustettuna seitsemän eri kansaa: guaranít, wichít, chanét, tobat, chulupit, tapietet ja chorotet. Vuoden 2010 väestönlaskennassa Argentiinan 40-miljoonaisesta väestöstä vajaa miljoona ilmoitti kuuluvansa alkuperäiskansoihin, joita on kaikkiaan 31. Intiaanien väestöosuus oli keskimäärin 2,38 prosenttia, mutta Saltassa se nousee 6,5 prosenttiin. Perimätieto talteen Ajatus omasta radiosta syntyi 1990-luvun lopulla, kun antropologi Leda Kantor Saltan yliopistosta pyydettiin mukaan valtion hankkeeseen, jonka oli tarkoitus tukea seudun perheviljelmiä. Kantor kutsui intiaaninaisia kotiinsa keskustelemaan hankkeesta. Pian ilmeni, että tarvitaan väline perimätiedon kokoamiseen ja välittämiseen. ”Kotini kävi ahtaaksi, joten siirsimme kokoontumiset yliopistolle. Aloimme myös järjestää työpajoja ja kursseja tiedonvälityksen perusteista”, hän kertoo. Intiaaninaiset ryhtyivät tekemään ohjelmaa Argentiinan yleisradion aluetoimitukselle vuonna 2000, ja 2006 valtio avusti heitä oman toimitilan rakentamisessa. Siitä alkoi ei-kaupallisen La Voz Indígenan toiminta yhteiskunnan ja kuulijoiden tuella. Vahvat naiset ”Intiaaninaiset ovat vahvoja. He kantavat kotiin veden ja polttopuut. Perinteen mukaan mies muutti avioiduttuaan naisen yhteisöön. Kun alkuperäiskansoja on häädetty mailtaan, naisten riippuvuus miehistä on kasvanut”, Kantor selittää. Andien juurella Gran Chacon tasangoilla sijaitseva Tartagal syntyi sata vuotta sitten huomattavien öljy- ja kaasulöytöjen ympärille. Radio on tehnyt espanjaksi ja wichín kielellä 13-osaisen historiallisen draaman, jossa kerrotaan, miten sotilaat tunkeutuivat alueelle 1800- ja 1900-luvulla. Sittemmin intiaaneja ovat sysineet tieltään öljy- ja metsäteollisuus, karjanhoito ja kaupunkien kasvu. Viime vuosikymmeninä maita on hamunnut maatalousliiketoiminta. Lähetysaika lyheni Argentiinan perustuslaki on vuodesta 1994 tunnustanut alkuperäisasukkaiden oikeuden esi-isiensä  yhteismaihin, mutta se on yhä paljolti toteuttamatta. Maakysymys on keskeinen aihe La Voz Indígenan ohjelmistossa. Ohjelmaa lähetettiin aiemmin 12 tuntia päivässä, mutta talouskriisi on supistanut päivittäisen lähetysajan 7,5 tuntiin. Ohjelmat ovat enimmäkseen suoria lähetyksiä, ja aamuisin keskitytään ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi käsitellään alkuperäiskulttuureja ja -kieliä, historiaa sekä naisten elämää ja oikeuksia. Unohdettu alkuperä Guaraní-intiaani María Miranda kokee radion tehtävän tärkeäksi. ”Syrjintä on aiheuttanut sen, että moni kieltää nykyisin alkuperänsä. Lapset eivät enää tunne isovanhempiensa historiaa, mutta me pyrimme varmistamaan, ettei se kaikki katoa.” Radiota johtaa nyt kolmea eri kansaa edustavan naisen troikka: Lidia Maraz on toba, Nancy López wichí ja Felisa Mendoza guaraní. ”Radio toimii kulttuurista alistamista vastaan kaupungissa, jossa alkuperäisasukkaat eivät ole koskaan saaneet ääntään kuuluviin”, Kantor sanoo.  

Katso myös

Kaikki uutiset

Työpaikkani on lakossa, olenko minä? Katso ohjeet Journalistiliiton jäsenelle

Kokosimme tähän muutamia asioita, jotka on hyvä tietää tällaisella työpaikalla.

Jäsenillä enemmän oikeudellisia riitoja ja muutosneuvotteluja – liitto auttaa

Potkut muutosneuvotteluiden jälkeen on tyypillisin jäsenten oikeudellisen riidan syy.

Lilly Korpiola tekee selvityksen liiton viestinnän kehittämiseksi

Taustalla on liiton valtuuston syyskokouksessa marraskuussa 2023 tekemä ponsi.