Työsulku on työnantajien vastatoimi Journalistiliiton perjantaina ilmoittamiin työtaistelutoimiin. Se tarkoittaa, että työnteko ja palkanmaksu loppuvat sulkuun asetetussa kohteessa.
VKL:n mukaan 20. toukokuuta alkavan työsulun piiriin kuuluvat kaikki Journalistiliiton jäsenet, jotka työskentelevät VKL:n jäsenyrityksissä ja joihin sovelletaan lehdistön työehtosopimusta. VKL kertoo, että työsulku päättyy, kun uutta työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos on hyväksytty tai kun Journalistiliitto on peruuttanut tai päättänyt ilmoittamansa työnseisauksen.
Suomen Journalistiliiton puheenjohtajan Arto Niemisen mukaan VKL yrittää vastatoimellaan painostaa Journalistiliittoa hyväksymään heikon ratkaisun työehtosopimusneuvotteluissa.
”VKL kohdentaa työsulun niihinkin jäseniin, jotka olivat työtaisteluvaroituksemme ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että VKL sulkee pienetkin paikallislehdet ja aikakauslehdet”, Nieminen sanoo.
Journalistiliiton ja VKL:n lehdistöä koskevat työehtosopimusneuvottelut päättyivät viime viikolla. Perjantaina Journalistiliitto antoi noin 2300:a lehdistön sopimusalalla työskentelevää jäsentä koskevan lakkovaroituksen ja aloitti ylityökiellon lehdistön toimittajien keskuudessa.
VKL:n tes-neuvotteluissa ehdottamat palkankorotukset olivat Niemisen mukaan huonoja. ”Kyse oli käytännössä runsaan kymmenen euron kuukausikorotuksesta. Esillä oli myös työajan pidentäminen leikkaamalla vuosilomia yhdellä viikolla.”
Niemisen mukaan työsulkupäätös ei ole yllätys, koska työsulusta löytyy ohjeet myös Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n työtaisteluohjeista. Työsulkuilmoitus ei aiheuta toimenpiteitä.
”Otimme VKL:stä tiedon vastaan ja yritämme löytää sovittelun avulla ratkaisun, jotta työtaistelutoimet voitaisiin vielä välttää. Sovittelu alkaa keskiviikkoaamuna 8.5. valtakunnansovittelija Esa Lonkan luona.
Jos sovittelu epäonnistuu lakko alkaa perjantaina 17.5. ja työsulku seuraavana maanantaina.”
Journalistiliitto huomauttaa, että työsulkua ei voi rajata vain liiton jäseniin, vaan sen tulee koskea myös järjestäytymättömiä työntekijöitä.
”Rajaus pelkkiin jäseniin rikkoo yhdenvertaisuuslakia ja työsopimuslain tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Työntekijää ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan ammatillisen järjestäytymisen perusteella”, sanoo Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Arto Nieminen, puh. 0400 981 957 tai arto.nieminen@journalistiliitto.fi