Vuoden 2011 arabikevät ja sen jatkona alkanut Syyrian sisällissota ovat kasvattaneet toimittajiin kohdistuvia uhkia. Moni on joutunut ryöstön, sieppauksen, vangitsemisen tai jopa murhan uhriksi. Ongelma koskettaa yksittäisten journalistien ohella koko alaa.Viestintäyhtiöt sekä sananvapaus- ja toimittajajärjestöt perustivat keväällä 2015 A Culture of Safety Alliancen (Acos) joka pyrkii lisäämään uutistuotannon ja freelancereiden turvallisuutta.”Tajusimme, että tilanne ei ollut kestävä eikä hyväksi kenellekään”, sanoo vapaa toimittaja Emma Beals, joka oli perustamassa Acosia Freelance Frontline Register -järjestön (FFR) mission edustajana.Raha ratkaiseeBealsin mukaan freelancereiden ongelmat palautuvat aina rahaan: sota-alueella otetusta kuvasta voidaan maksaa kymmenen dollaria, palkkiota joutuu kinuamaan viikkoja tai kuukausia, ja toimeksiantaja saattaa kieltäytyä maksamasta toimittajan vakuutusta.Palkkiot ovat keskeinen osa ongelmaa, koska ne vaikuttavat myös freelancereiden ja paikallisten journalistien turvallisuuteen, lisää Courtney Radsch Committee to Protect Journalists -järjestöstä (CPJ) .”Lukuisat freet joutuvat tinkimään palkkioistaan saadakseen tarvittavat turvavälineet, hyvän tulkin tai panssaroidun auton. Uutisvälineillä on kuitenkin moraalinen vastuu kohdella vapaita toimittajia samalla tavalla kuin omaa väkeään”, Radsch sanoo.Bealsin mukaan oikeudenmukaisessa ja ajallaan maksetussa palkkiossa tulisi huomioida ulkomaanraportoinnista aiheutuvat lisäkulut, jotka voivat liittyä turvallisuuteen tai erityiskoulutukseen ja -varustukseen.”Jos maksut eivät tule ajallaan, free joutuu kattamaan kuluja ennakkoon omasta pussistaan. Se tarkoittaa, että seuraavan jutun valmisteluun jää vähemmän rahaa ja turvallisuus heikkenee”, hän havainnollistaa.Freetyötä ostavien tulisi huomioida myös tiedonhankinnan riskit ja tarjota esimerkiksi oikeudellista apua, jos asiat menevät vikaan. ”Kun ongelmat pahenevat nopeasti, freen kohdalla niitä joutuvat usein ratkomaan omaiset ja ystävät”, Beals sanoo.Kohti turvallisia käytäntöjäAcos-allianssilla on yli 90 allekirjoittajaa – joukossa myös Suomen Journalistiliitto – jotka ovat sitoutuneet vaalimaan freelancereiden turvallisuutta listattujen 14 periaatteen mukaisesti.”Kaikkien mukana olevien velvollisuus on noudattaa turvallisia käytäntöjä. On tärkeää varmistaa, että niitä osataan toteuttaa, sillä asia on monille tahoille uusi. Se auttaa kaikkia, ei vain freelancereita”, Beals painottaa.Sopimuksen seurauksena AFP ja eräät muut uutisvälineet ovat lakanneet vastaanottamasta tilaamatonta sisältöä vaarallisista paikoista, Radsch kertoo. Perusteena on se, että raportoinnin riskit ylittävät sen hyödyt.Acosin tavoitteena on rakentaa vähitellen maailmanlaajuinen turvaverkko, mutta alkuvaiheessa keskitytään vaarallisimpiin paikkoihin, kuten Irakiin, Pakistaniin, Afganistaniin ja Syyriaan.”Se vie aikaa ja vaati media-alan kulttuurin muutosta. Mutta ne välineet, jotka ovat alkaneet parantaa oman väkensä turvallisuutta, voivat edistää asiaa myös kollegojensa parissa”, Beals uskoo.Alan mullistukset vaikuttavatAla on kokenut suuria mullistuksia 20 viime vuoden aikana. ”Kyse ei ole siitä, että ennen väkeään hyvin kohdellet yhtiöt olisivat muuttuneet huonoiksi. Mutta Syyrian myötä sodat ovat käyneet entistä hämärämmiksi ja vaikeammin raportoitaviksi, mikä lisää varsinkin freelancereiden turvallisuusuhkia”, hän selittää.”Ennen lehtiä ja kanavia oli vähemmän ja rahaa oli jaossa enemmän. Nyt välineitä on loputtomasti ja rahoitus vaihtelee. Sisältöä voidaan tuottaa rutosti, mutta kaikille ei liikene kunnon palkkioita.”Myös teknologian kehitys on muuttanut asetelmia, Radsch huomauttaa. Vallanpitäjät voivat viestiä suoraan yleisölle, ja toisaalta toimittajaksi voi ryhtyä kuka tahansa ilman aiempaa kokemusta. Avainsanat: Freelancer Kansainvälinen Turvallisuus