Journalistiliiton valtuusto keskusteli 22.–23. toukokuuta Helsingissä pidetyssä kokouksessaan laajasti jaksamisesta media-alalla. Valtuutetut toivoivat, että liitto selvittäisi erilaisia tapoja tukea journalistien työhyvinvointia ja sitä, miten jaksamisensa kanssa kamppailevia voisi tukea. Keskustelun pontimena oli Suomen freelance-journalistien (SFJ) tekemä aloite, joka koski vertaistukipalvelun perustamista. SFJ esitti, että liitto perustaisi tukipuhelinneuvontapalvelun ja kouluttaisi siihen vastaajia. Vastaava vertaistukipalvelu on käytössä esimerkiksi Saksassa. Valtuutetut muistuttivat keskustelussa, että media-alan työntekijöiden jaksamisongelmiin puuttuminen on ensi sijassa työnantajien vastuulla. Journalistiliitto pyrkii tukemaan työntekijöiden jaksamista esimerkiksi vaikuttamalla työehtosopimuksiin sekä tarjoamalla työehtoneuvontaa ja koulutuksia. Valtuusto ei hyväksynyt SFJ:n aloitetta, mutta päätti ottaa jaksamiseen liittyvät kysymykset entistä paremmin huomioon liiton toiminnan kehittämisessä. Lisäksi liitto pohtii mahdollisuuksia tukea jäseniään uusilla tavoilla. Journalistiliiton lisäksi vertaistukeen perustuvan puhelinpalvelun rahoittamista pohditaan myös Journalistisen kulttuurin edistämissäätiössä. Säätiö selvittää puhelinpalvelua, josta häirinnän ja uhkailun kohteeksi joutunut journalisti voi saada tukea ja neuvoa. Valtuusto päätti, että Journalistiliitto seuraa Jokesin hankkeen etenemistä. Jos se toteutuu, liitto voi harkintansa mukaan tukea sitä esimerkiksi järjestämällä yhteisiä jäsenkoulutuksia ja välittämällä tietoa hankkeesta. Valtuuston aloitteesta käymää keskustelua on avattu pidemmin Journalisti-lehdessä. Valtuusto hyväksyi vuosikertomuksen, tilinpäätöksen ja sijoitustoiminnan periaatteet Kokouksessaan valtuusto käsitteli myös Journalistiliiton viime vuoden vuosikertomusta ja tilinpäätöstä. Journalistiliiton tulos oli viime vuonna 296 000 euroa voitollinen arvioitua parempien sijoitustuottojen myötä. Jäsenmaksuja liitto keräsi 5,5 miljoonaa euroa, joista yhdistyksille ja osastoille maksettiin 1,1 miljoonaa euroa ja työttömyyskassaan 676 000 euroa. Liiton varsinaisen toiminnan kulut olivat noin 4,7 miljoonaa euroa. Ilman sijoitustuottoja liitto olisi tehnyt tappiota. Valtuusto päätti muuttaa Journalistiliiton sijoitustoiminnan periaatteita niin, että liiton varojen hoidossa voidaan käyttää entistä laajempaa liikkumavaraa eri sijoituskohteita valitessa. Jatkossa liitto voi muuttaa sijoituskohteitaan aiempaa väljemmin osakkeiden, rahastosijoitusten, velkakirjojen ja talletusten välillä. Sijoituslajeja tulee olla useita riskien hajauttamiseksi. Nyt hyväksytyt periaatteet koskevat sijoitusten jakautumista eri sijoituslajien välillä. Niiden lisäksi liitto on ohjeistanut varainhoitajia sijoitusten vastuullisuudesta. Journalistiliiton talous perustuu jäsenmaksutuloihin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata liiton taloudellinen asema ja vakavaraisuus. Liitto ei sijoita keinottelutarkoituksessa. Kyselytunnilla valtuutetut keskustelivat muun muassa tekoälynkäytöstä, ay-liikkeen verovähennysoikeuden poistosta, paikallisesta sopimisesta sekä palkka-avoimuudesta. Avainsanat: Journalistiliitto SFJ työssä jaksaminen valtuusto