Monessa maassa toimittajan työ voi viedä vankilaan. Kuva: Nyarai Mudimu/IPS YK (IPS – Thalif Deen) Vuosi 2024 oli vaikea vuosi maailman kriiseistä raportoiville toimittajille, joita vangittiin vuoden mittaan yhteensä 361. Vuonna 2023 toimittajia päätyi telkien taakse ennätysmäärä, 370. Voittoa tavoittelemattoman newyorkilaisen kansalaisjärjestö CPJ:n (Commitee to Protect Journalists) mukaan eniten toimittajia vangittiin Kiinassa, Israelissa ja Myanmarissa, niiden kannoilla seurasivat Venäjä ja Valko-Venäjä. Pääasiallisia syitä vangitsemisiin olivat autoritaarinen sorto, sota ja poliittinen tai taloudellinen epätasapaino. Monet maat, muiden muassa Kiina, Israel, Tunisia ja Azerbaidžan, vangitsivat toimittajia ennätysmäärän. ”Näiden lukujen tulisi herättää meidät”, sanoo CPJ:n toimitusjohtaja Jodie Ginsberg. ”Hyökkäykset toimittajien kimppuun ennustavat lähes aina hyökkäyksiä muita vapauksia, kuten tiedonjakamista ja -saamista sekä kokoontumis- ja liikkumisvapautta kohtaan.” ”Toimittajia pidätetään ja rangaistaan poliittisen korruption, ympäristötuhojen ja taloudellisten väärinkäytösten paljastamisen vuoksi. Syistä jokainen vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme.” Israel pahimpia lehdistönvapauden loukkaajia Useimmin toimittajat päätyvät kaltereiden taakse Aasiassa (111), heistä suurin osa Kiinassa, Myanmarissa ja Vietnamissa. Myös Afganistanissa, Bangladeshissa, Intiassa ja Filippiineillä journalisteja virui vankilassa. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa vangittiin 108 toimittajaa, heistä lähes joka toinen Israelissa. Viime vuonna YK:n lakiasiantuntijat totesivat, että Israel loukkasi kansainvälisiä lakeja kolmen palestiinalaistoimittajan pidättämisessä. CPJ on aiemmin kehottanut Israelia tutkimaan kyseisten, samoin kuin muiden pitkään ilman syytettä pidätettyinä olevien toimittajien tapaukset. Järjestö on kehottanut saattamaan oikeuksien loukkaajat vastuuseen ja maksamaan korvauksia mielivaltaisesti pidätetyille toimittajille. Palestine Chroniclen päätoimittaja ja CIGA:n (Center for Islam and Global Affairs) vanhemman tutkijan, tohtori Ramzy Baroud mukaan CPJ:n raportti nostaa esiin globaalin lehdistönvapauden hälyttävän tilan, mutta ei täysin tavoita tilanteen laajuutta. Israel kohtelee palestiinalaisia journalisteja erityisen törkeästi. Yli 200 toimittajaa on tapettu, sadat loukkaantuneet, monia on vangittu ja kidutettu. Tekojensa vuoksi Israel on yksi pahimmista lehdistön vapauden loukkaajista maailmassa, Baroud painottaa. ”On tärkeä tunnustaa, että toimittajien ottaminen kohteeksi on osa laajempaa sananvapauden tukahduttamista. [Israelin] Teot heijastavat järjestelmällistä ihmis- ja kansalaisoikeuksien kieltämistä.” Hän toteaa, että erityisen häiritsevää Israelin kohdalla on vastuiden puuttuminen. Toisin kuin muissa maissa, joissa lehdistönvapautta loukataan, Israelissa toimittajien murhia, pidätyksiä ja kidutuksia ei tutkita, eikä niistä koidu seurauksia. Kaikesta huolimatta monet läntiset poliittiset johtajat pitävät Israelia edelleen vapauden ja demokratian mallimaana. ”Raporttien täytyisi mennä pelkkä dokumentointia syvemmälle ja vaatia todellista vastuullisuutta. Painetta on kohdistettava kaikkiin asiaankuuluviin osapuoliin ja painostettava niitä saattamaan vastuuseen lehdistönvapauden loukkaamiseen syyllistyneet. Täytyy myös varmistaa, että tuloksia ei ohiteta satunnaisilla lehdistötiedotteilla, vaan niiden on johdettava uskottaviin toimiin”, Baroud selittää. Totuuden kertominen voi johtaa selliin tai kuolemaan Conscience Internationalia johtavan tohtori James Jenningsin mukaan diktaattorit ja tyrannihallitukset käyttävät disinformaatiota toiminnassaan, koska tietävät, että sanomalehtien, television ja internetin kontrolli on niille elintärkeää. ”Niissä maissa pelkkä totuuden kertominen on toimittajalle vaarallista.” Hän korostaa, että totuudenmukainen raportointi voi johtaa Venäjällä pidättämiseen, Israelissa maasta poistamiseen ja Kiinassa, Egyptissä, Valko-Venäjällä ja monessa muussa maassa vankilaan. Totuuden kertominen tarkoittaa joskus tapetuksi joutumista, kuten Gazassa on usein käynyt viimeisen 15 kuukauden mittaan. ”On hieno aika olla autokraatti. Taitavat poliitikot ymmärtävät, että he voivat tavoittaa ihmisten mielet ja sydämet suoraan älykännyköiden kautta. Tilan täyttäminen valheilla on helppoa. Totuuden etsiminen ja selvittäminen on sekavassa tilanteessa paljon vaikeampaa, mutta tarkalleen ottaen juuri se on toimittajien työtä.” Jos journalismi on, kuten usein väitetään, ensimmäinen luonnos historiankirjoituksesta, jokainen maa hyötyisi toimittajien kunnioittamisesta ja suojelemisesta. Niiden sijaan he voivat saada pitkiä rangaistuksia, Jennings toteaa. Epämääräisiä terrorismisyytöksiä CPJ:n mukaan journalistien vangitsemistilastoja vuosia johtaneen Kiinan kaikenkattava sensuuri tekee suunnattoman vaikeaksi saada selville vangittujen toimittajien määrä. Vangitsemiset eivät rajoitu manner-Kiinaan, jota on perinteisesti pidetty hyvin sortavana. Vangittuihin kuuluu brittikansalainen, hongkongilaissyntyinen yrittäjä Jimmy Day, joka perusti demokratiaa puolustavan Apple Daily sanomalehden. Häntä on pidetty eristyssellissä vuodesta 2020 lähtien ja häntä syytetään yhteistoiminnasta ulkomaiden kanssa. Valko-Venäjän (31) ja Venäjän (30) ohella Azerbaidžan (13) jatkoi riippumattoman median tukahduttamista ja oli yksi johtavista toimittajien vangitsijoista Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Turkki (11) ei enää ole tilaston kärjessä, mutta riippumattoman median painostus jatkuu. Näin on laita myös Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, jossa toimittajien vangitsemiset ovat harvinaisempia kuin muilla alueilla, mutta toimittajiin kohdistuva uhka on edelleen suuri. Esimerkiksi Meksikossa ei ole vangittuna yhtään toimittajaa, mutta se on edelleen journalisteille maailmaan vaarallisin maa sota-alueita lukuun ottamatta. Nigeriassa, jossa vankilassa oli 4 journalistia, hyökättiin 1. joulukuuta kymmenien toimittajien kimppuun ja heidät pidätettiin, kun he aikoivat kertoa levottomuuksista ja mielenosoituksista. Senegalissa, jossa vankilassa oli yksi toimittaja, hyökättiin niin ikään poliittisista levottomuuksista raportoineiden journalistien kimppuun. Yli 60 prosenttia (228) vangituista toimittajista syytettiin valtionvastaisesta toiminnasta, mukana oli usein epämääräisiä terrorismi- ja ekstremismisyytöksiä muun muassa Myanmarissa, Venäjällä, Valko-Venäjällä, Tadžikistanissa, Etiopiassa, Egyptissä, Venezuelassa, Turkissa, Intiassa ja Bahrainissa. Syytöksiä kohdistettiin yleensä marginalisoituneiden etnisten vähemmistöjen toimittajiin, joiden työ koski heidän omaa yhteisöään. Journalistien vangitsemista vastaan taistelu on CPJ:n toiminnan keskiössä. Se antaa toimittajille taloudellista tukea oikeudenkäyntikulujen kattamiseen. Järjestö tarjoaa myös toimittajille ja uutistoimistoille resursseja, jotta he voivat valmistautua paremmin häirinnän uhkaan tai lieventää sitä. CPJ toimii myös konkreettisesti toimittajien vapauttamiseksi ja syytteiden perumiseksi. ”Lehdistönvapaus on ainoa tehokas tapa varmistaa hallituksen valvonta tehokkaasti. Toimittajien poliittista vainoa on mahdoton hyväksyä ja se vaatii suurempaa kansainvälistä huomiota, myös YK:ssa” toteaa Democracy Without Bordersin toiminnanjohtaja Andreas Bummel. (Inter Press Service) Avainsanat: Kansainvälinen