Journalistiliitto varoittaa Yleisradioon kaavailtujen ja muiden media-alalle kohdistuvien leikkausten vaikutuksista Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

”Modernit sodat alkavat usein informaatiovaikuttamisella. Onko Suomella varaa nakertaa omaa huoltovarmuuden infrastruktuuriaan heikentämällä median toimintaedellytyksiä”, kysyy Suomen Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

”Koko maan kattava moniääninen ja journalistinen mediaympäristö on parasta vastustuskykyä Venäjän kaltaisten valtioiden informaatio-operaatioille. Nyt kaavaillut leikkaukset eivät ole juustohöyläystä, vaan ne johtavat aidosti mediakentän köyhtymiseen.” 

Kriisiaikojen vahva toimintakyky luodaan normaalioloissa, ja kotimaisen median tulevaisuus on huoltovarmuuskysymys.

Media tarvitsee tukea, ei leikkauksia. Silti osa puolueista vaatii journalistisen työn toimintaedellytysten heikentämistä. Mediakentän köyhtyminen uhkaa suomalaista kokonaisturvallisuutta ja demokratiaa.

”Jos kukaan ei raportoi syrjäseuduilla, ja sinne syntyy uutiserämaita, tiedämmekö todella mitä Suomessa tapahtuu?” Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho toteaa.

Yhteiskunnan on turvattava vastuullista sananvapautta tukevan vapaan ja moniäänisen median toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Ilman koko maan kattavaa, luotettavaa tiedotusvälineiden verkostoa kansalaisten tavoittaminen kriisitilanteissa jää puutteelliseksi.

Ylen rahoituksen leikkaaminen ei lisää valtion tuloja, mutta heikentää kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa. Koko maasta on kadonnut alalta satoja työpaikkoja ja useita satoja journalisteja on jälleen irtisanomisuhan alla. Muut Pohjoismaat tukevat mediaa selvästi Suomea enemmän, koska ne näkevät median tukemisen demokratian tukena.

Median on voitava toimia myös kriisitilanteessa. Sen takia sen toimintaedellytykset on turvattava nyt. Jos tiedonvälityksestä leikataan, on totuus ensimmäinen uhri.