Eduskunnan puolustusvaliokunta linjasi viime viikolla tulevan tiedustelulain sisällöstä. Samalla asialla on tänään keskiviikkona hallintovaliokunta.

Uuden tiedustelulain voimaan tultua sotilastiedustelu tai suojelupoliisi ei kertoisi kansalaisille vahingossa haltuunsa joutuneista viesteistä. Laki toisi siis virkamiehelle mahdollisuuden lukea lähdesuojan alaista tietoa eikä siitä tarvitsisi kertoa toimittajille, sen paremmin kuin muillekaan ammatissaan luottamuksellista tietoa käsitteleville, esimerkiksi papeille tai lääkäreille.

Toimittaja ei saisi tietää että hänen lähdesuojan alaista tietoaan on luettu.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho pitää valiokuntien linjauksia äärimmäisen huonoina.

”Toimittajan lähdesuojassa on kyse siitä, että lähde uskaltaa paljastaa väärinkäytöksiä vaikkapa viranomaisten toiminnasta, kun tietää että ei voi itse jäädä kiinni. Nyt tiedustelulakia kirjoitetaan niin, ettei lähdesuojaan enää voisi luottaa”, Aho sanoo.

”Emme voi valvoa tiedustelutoiminnan luotettavuutta mitenkään. Kansalaisten  on vain luotettava että virkamiehet eivät tee väärinkäytöksiä tässä asiassa, me toimittajat emme sitä pysty valvomaan.”

Puolustusvaliokunnan mietinnössä uuden linjauksen perusteeksi mainitaan muun muassa se, että sotilastiedustelussa toimittajan lähdesuoja on jo tiukempi kuin rikosten torjunnassa.
”Rikoksiin liittyvissä tilanteissa toimittajan lähdesuoja on aina murrettavissa oikeudenkäynnissä, kun taas sotilastiedustelutoiminnassa kyseiset tiedot on hävitettävä välittömästi”, kuuluu Helsingin Sanomien siteeraama kohta.

Tämä ei pidä paikkaansa, Hanne Aho huomauttaa.

”Lähdesuojaa ei tietojemme mukaan ole koskaan Suomessa murrettu oikeudessa. Tiedustelulakia valmistellaan liiallisella kiireellä ja väärän tiedon pohjalta.”

Myös positiivista puolustusvaliokunnan lausunnosta löytyy.  Tiedusteluviranomainen ei enää saisi kertoa poliisille esitutkintaa varten tiedustelussa esiin nousseita asioita, mikäli kyse on lähdesuojan alaisista tiedoista. Linjaus on Journalistiliiton kannan mukainen.