Journalistiliiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä. Liitto edistää sananvapautta.
Journalistiliiton jäsenenä saat palveluja ja etuja, jotka hyödyttävät työssä ja vapaalla. Autamme, kun tarvitset neuvoa työehtoasioissa, haluat oppia uutta tai tarvitset vastapainoa työlle.
Journalistiliitto puolustaa reiluja työehtoja ja kestävää työelämää media-alalla. Liiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä.
Täältä löydät Journalistiliiton uusimmat tiedotteet, kannanotot, lausunnot, tutkimukset ja tulevat tapahtumat.
Journalistiliitto on jäsentensä perustama ja johtama, vahva ja itsenäinen ammattiliitto. Voit toimia liitossa omalla työpaikallasi, alueellisissa ja valtakunnallisissa yhdistyksissä, liiton valtuustossa ja hallituksessa sekä myös kansainvälisesti.
Työntekijöitä edustava Journalistiliitto ja alan työnantajien Medialiitto ovat löytäneet yhteisen näkemyksen parhaasta tavasta tukea luotettavaa tiedonvälitystä kriisiajan yli. Liitot ovat vedonneet yhdessä maan hallitukseen, että se päättäisi pikaisesti koronakriisin vaikutuksista kärsineiden medioiden tukemisesta.
Liitot esittävät, että tuki kohdennettaisiin journalistiseen sisällöntuotantoon palkkatukena. Tilapäinen tuki voitaisiin kohdentaa mainosmyynnin menetyksistä koronakriisissä eniten kärsineille tiedotusvälineille. Näin tuki kohdistuisi suoraan sisältöihin ja tukisi median toimintaedellytyksiä kaikkialla Suomessa.
Koronaepidemia ja sen rajoitustoimet ovat hyydyttäneet nopeasti mediamyynnin, joka on journalismin rahoittamisen toinen kivijalka tilausmaksujen ohella. Yli puolet mediayrityksistä on joutunut lomauttamaan henkilöstöään. Kriisin pitkittyessä alaa uhkaavat irtisanomiset ja konkurssit. Suurimpana riskinä on maakunnallisen ja paikallisen tiedonvälityksen katoaminen.
”Alan tilanne on vakava. Suomeen tarvitaan pikainen tuki, joka kattaa alan mahdollisimman laajasti ja on mittaluokaltaan riittävän vaikuttava. Media ei voi poikkeusaikana laittaa lappua luukulle ja luvata palaavansa asiaan aikojen parantuessa”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg toteaa.
Koronakriisi on kärjistänyt Suomen ja muiden Pohjoismaiden mediapolitiikan eroja. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on ymmärretty kaupallisen median rooli demokratian tukijana. Muut Pohjoismaat ovat jo lisänneet mediatukiaan 24–64 miljoonalla eurolla koronakriisin vuoksi.
Myös normaalioloissa journalismia tuetaan muissa Pohjoismaissa vuosittain 50–80 miljoonalla eurolla. Suomessa vähemmistökielisen uutismedian tuki on tänä vuonna 0,5 miljoonaa ja kulttuurilehtien tuki 0,8 miljoonaa euroa. Samaan aikaan median verotus on selvästi muita Pohjoismaita korkeampi.
Liitot pitävätkin erinomaisena, että koronatuen ohella liikenne- ja viestintäministeriö on alkanut suunnitella myös pysyvää mediatukijärjestelmää.
”Journalistiliito ja Medialiitto tarjoavat haluttaessa ministeriön valmistelijoiden käyttöön kaikki taustatietomme, osaamisemme ja verkostomme”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho lupaa.