Journalistiliiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä. Liitto edistää sananvapautta.
Journalistiliiton jäsenenä saat palveluja ja etuja, jotka hyödyttävät työssä ja vapaalla. Autamme, kun tarvitset neuvoa työehtoasioissa, haluat oppia uutta tai tarvitset vastapainoa työlle.
Journalistiliitto puolustaa reiluja työehtoja ja kestävää työelämää media-alalla. Liiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä.
Täältä löydät Journalistiliiton uusimmat tiedotteet, kannanotot, lausunnot, tutkimukset ja tulevat tapahtumat.
Journalistiliitto on jäsentensä perustama ja johtama, vahva ja itsenäinen ammattiliitto. Voit toimia liitossa omalla työpaikallasi, alueellisissa ja valtakunnallisissa yhdistyksissä, liiton valtuustossa ja hallituksessa sekä myös kansainvälisesti.
Suomalaisten luottamus uutisiin kasvoi koronapandemian aikana, selviää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2021 -kyselytutkimuksesta. Luottamus uutisiin vahvistui useimmissa muissakin tutkimukseen osallistuneissa maissa.
Suomalaisista 73 prosenttia kertoo luottavansa itse seuraamiinsa uutisiin, mikä on 4 prosenttiyksikköä edellisvuotista enemmän. Useimpiin uutisiin luottavien suomalaisten osuus puolestaan kasvoi peräti 9 prosenttiyksiköllä 65 prosenttiin. ”Todennäköisin syy näin selvään luottamuksen kasvuun on koronapandemia”, kertoo Suomen maaraportista vastannut Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen.
Suomessa uutisiin luottavien osuus oli aiempien vuosien tavoin vertailun suurin, ja ero useimpiin muihin maihin kasvoi. Suomalaisten melko suuren luottamuksen on ajateltu johtuvan suomalaisten yleisestä luottamuksesta instituutioita kohtaan. Aiemmin luottamus uutisiin on ollut laskussa Suomessa, kuten myös useissa muissa tutkimuksen maissa.
Myös luottamus sosiaalisen median ja hakukoneiden uutisiin kasvoi hieman viime vuoteen verrattuna. Sosiaalisen median uutisiin sanoi luottavansa 18 prosenttia (2020: 16 %) ja hakukoneiden uutisiin 30 prosenttia (2020: 26 %) suomalaisista. Suomessa ero luottamuksessa uutisiin ylipäänsä ja uutisiin sosiaalisessa mediassa on suurempi kuin missään muussa tutkimuksen maassa.
Väärää tietoa koronasta, politiikasta, ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta
Suomalaisista 38 prosenttia oli törmännyt väärään tai harhaanjohtavaan tietoon koronaviruksesta. Huolestuttavimpana väärän koronatiedon lähteenä suomalaiset pitivät yleisimmin aktivisteja tai aktivistiryhmiä (20 %), Suomen hallitusta (18 %) tai tavallisia ihmisiä (17 %). Toimittajia tai uutisorganisaatioita piti huolestuttavimpana 7 prosenttia suomalaisista.
Suomalaiset kertoivat nähneensä väärää tai harhaanjohtavaa tietoa koronaviruksen lisäksi politiikasta (32 %), ilmastonmuutoksesta (26 %) sekä maahanmuutosta (25 %). Pääasiallisena uutislähteenään perinteisiä julkaisukanavia käyttävät kertoivat kohdanneensa väärää tietoa keskimääräistä vähemmän, kun taas pääasiallisesti verkosta uutisensa hakevat olivat kohdanneet muita yleisemmin erityisesti koronavirukseen ja julkisuuden henkilöihin liittyvää harhatietoa.
Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimus vertaa uutisten käyttöä 46 maassa. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon kussakin maassa osallistuu noin 2 000 vastaajaa. Tutkimus tehdään vuosittain, ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2014.
Tutkimuksen tuloksia: https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/tutkimukset/reuters/
Lähde: Media-alan tutkimussäätiön tiedote 23.6.2021