YK, New York (IPS – Kitty Stapp) YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi toukokuun lopulla yksimielisesti päätöslauselman, jossa tuomitaan journalistien vainoaminen ja sen jättäminen rankaisematta.

Vuodesta 1992 lähtien maailmassa on surmattu työnsä vuoksi 1 129 journalistia, joista 38 sotatoimialueilla, raportoi Committee to Protect Journalists (CPJ).

”Viimeaikaiset toimittajasurmat – mukaan lukien länsimaisten journalistien raa’at murhat Syyriassa – ovat saaneet laajaa ja tervetullutta huomiota ympäri maailmaa”, sanoo YK:n apulaispääsihteeri Jan Eliasson.

”Mutta emme saa unohtaa, että 95 prosenttia aseellisissa selkkauksissa tapetuista toimittajista on paikallisia ja heidän kohtalonsa jää vähemmälle huomiolle mediassa”, hän jatkaa.

Syyria on tällä hetkellä vaarallisin maa journalisteille. Vuodesta 2011 jatkuneen sodan aikana ammattikunnan jäseniä on tapettu ainakin 80. Seuraavina tilastossa ovat Irak ja Ukraina.

Kansainvälinen media yhä uhatumpi

CPJ:n mukaan viime vuonna surmatuista journalisteista noin neljännes edusti kansainvälistä mediaa, mikä on kaksikertainen osuus aiempiin vuosiin verrattuna.

Eliasson patistaa valtioita toteuttamaan journalistien turvallisuutta ja heihin kohdistuvien rikosten rankaisemista koskevan toimintasuunnitelman, jonka YK vahvisti kolme vuotta sitten.

Suunnitelma ohjaa YK:n toimintaa, valtioiden lainsäädäntöä sekä nykyisten kansainvälisten sääntöjen ja periaatteiden toteutusta.

Osa ohjeista on kaikunut kuuroille korville. Esimerkiksi Jemeniä pommittavan Saudi-Arabian johtaman liittouman edustaja julisti äskettäin, että huthikapinallisia ja Jemenin entistä presidenttiä tukevat viestimet ovat laillisia hyökkäyksen kohteita.

Jemeniläinen toimittaja Abdul Kareem al-Khaiwani joutui moottoripyörällä liikkuneen ampujan uhriksi 18. maaliskuuta Sanaassa. Hän oli vähän aiemmin edustanut huthinuoria Jemenin tulevaisuutta käsitelleessä kokouksessa.

Toimittaja Mohammed Shamsan ja kolme muuta Yemen Today -television työntekijää kuolivat 20. huhtikuuta ilmaiskussa, joka näytti kohdistuneen tarkoituksella tv-asemaan.

”Historiallista”

Toimiajat ilman rajoja (RSF) -järjestön johtaja Christophe Deloire luonnehtii historialliseksi sitä, että YK:n turvaneuvosto yhdistää ilmaisunvapauden ja tarpeen suojella journalisteja, ”niin itsestään selvältä kuin se näyttääkin.”

Hän muistuttaa, että satoja toimittajia on tapettu sen jälkeen, kun edellinen päätöslauselma annettiin 2006. Pelkästään tänä vuonna murhia on ollut jo 25.

Turvaneuvoston kokoukseen osallistunut Deloire ehdotti, että toimittajien suojelulle annettaisiin enemmän painoarvoa YK:ssa muun muassa perustamalla pääsihteerin erityisedustajan virka sitä hoitamaan.

Hän muistutti, että 90 prosenttia toimittajiin kohdistuvista rikoksista jää rankaisematta.

”Tilanne rohkaisee niitä, jotka haluavat vaientaa toimittajat hukuttamalla heidät omaan vereensä.”

Kolumbia suojelee

Kolumbia on ollut kymmenen ”kärkimaan” joukossa CPJ:n tilastossa toimittajiin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuudesta. Tilannetta yritetään kohentaa suojelurahastolla, johon valtio sijoittaa 160 miljoonaa dollaria vuodessa.

Vuonna 2011 aloitetun suojelun piirissä on noin 7 500 riskiryhmään kuuluvaa toimittajaa, ihmisoikeuspuolustajaa ja poliitikkoa.

”Haaveilen normaalista maasta, jossa toimittajat eivät tarvitse luodinkestäviä autoja ja henkivartijoita”, Kolumbia presidentti Juan Manuel Santos – itsekin entinen toimittaja – sanoi maassa hiljan vierailleelle CPJ:n valtuuskunnalle.

”Tällä hetkellä on kuitenkin tärkeintä varmistaa, että journalistien suojeluohjelma saa asianmukaisen rahoituksen ja toimii tehokkaasti”, hän jatkoi.