Journalistiliiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä. Liitto edistää sananvapautta.
Journalistiliiton jäsenenä saat palveluja ja etuja, jotka hyödyttävät työssä ja vapaalla. Autamme, kun tarvitset neuvoa työehtoasioissa, haluat oppia uutta tai tarvitset vastapainoa työlle.
Journalistiliitto puolustaa reiluja työehtoja ja kestävää työelämää media-alalla. Liiton erityistehtävänä on puolustaa journalismia ja sen eettisiä sääntöjä.
Täältä löydät Journalistiliiton uusimmat tiedotteet, kannanotot, lausunnot, tutkimukset ja tulevat tapahtumat.
Journalistiliitto on jäsentensä perustama ja johtama, vahva ja itsenäinen ammattiliitto. Voit toimia liitossa omalla työpaikallasi, alueellisissa ja valtakunnallisissa yhdistyksissä, liiton valtuustossa ja hallituksessa sekä myös kansainvälisesti.
Rio de Janeiro (IPS – Mario Osava)
Brasilialaiselle Marcelo Aulerille jäi 25 euron verran käteistä tammikuussa, kun paikallinen oikeusistuin sulki kaikki hänen pankkitilinsä: päätilin, jolle maksetaan hänen toimittajana ansaitsemansa eläke ja freelance-palkkioita varten avatut sivutilit.
Auler ei pystynyt maksamaan luottokorttilaskujaan ja välttyi nälkiintymiseltä vain ystäviltä saatujen lainojen turvin.
Onneksi jäädytys ei koskenut myöhempiä tuloja, joten Aulerin rahatilanne alkoi kohentua helmikuussa. Hänet määrättiin kuitenkin maksamaan yli 12 250 euroa Paranán osavaltiossa toimivalle tuomarille, joka väitti Aulerin loukanneen hänen kunniaansa vuonna 2018 julkaistussa jutussaan.
Juttu kertoi tuomarin päätöksestä palauttaa kotimaahansa kaksi Haitin maanjäristystä paennutta lasta. Tuomari syytti Aulerin juttua valheeksi ja voitti jutun oikeudessa.
”En keksinyt tarinaa”, vakuuttaa Auler, jonka mukaan raportti perustui tarkistettuihin tietoihin ja todistajanlausuntoihin.
Tapaus on yksi lukuisista oikeustoimista, joihin Brasiliassa on ryhdytty toimittajia vastaan. Rio de Janeirossa toimiva asianajofirma Flora, Matheus & Mangabeira hoitaa parhaillaan noin 300:aa tapausta, joissa syytetään toimittajia ja mediaa.
”Osassa niistä meillä on yhteistyökumppanina journalistien ilmaisunvapautta ja ihmisoikeuksia puolustamaan syntynyt verkosto”, asianajaja André Matheus kertoo.
Verkostoon kuuluvat järjestöt Artículo 19, Toimittajat ilman rajoja, Intervozes ja Instituto Wladimir Herzog, joka kantaa sotilasvallan aikana vuonna 1975 kuoliaaksi kidutetun toimittajan nimeä.
Korvausten vaatiminen henkisistä kärsimyksistä on muuttunut sensuuristrategiaksi, jolla pyritään hiljentämään toimittajat ja tiedotusvälineet, Matheus sanoo. Brasilian perustuslaki vuodelta 1988 tarjoaa kuitenkin välineitä reagoida, sillä se määrittelee yksityiskohtaisesti henkilökohtaiset ja kansalaisoikeudet.
”Olemme voittaneet 95 prosenttia jutuista, joissa olemme vedonneet perustuslakiin korkeimmassa oikeudessa”, Matheus iloitsee. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa aiheesta.
Matheus muistuttaa, että oikeustaisteluihin kuluu kuitenkin paljon aikaa. Lisäksi niistä aiheutuu itsesensuuria sekä kuluja ja menetyksiä, kuten Aulerin tapauksessa. Usein toimittajan ura on katkolla tai voi päättyä kokonaan.
Folha de São Paulo -lehden tunnettu toimittaja Elvira Lobato aikaisti eläkkeelle jäämistään, koska häneen kohdistunut ensimmäinen suuri kiusaamistapaus oli niin stressaava.
Lobaton reportaasi uushelluntailaisen kirkon (Igreja Universal do Reino de Deus, IURD) moninaisista liiketoimista julkaistiin joulukuussa 2007. Juttu poiki seuraavina kuukausina 111 oikeusjuttua eri puolilla maata.
Lobato ja hänen lehtensä voittivat kaikki oikeustaistelut. Toimittaja kertoi vuonna 2020 tv-haastattelussa, että IURD-kirkko onnistui kuitenkin vaientamaan median, joka aiemmin paljasti sen uskontoa hyödyntävät bisnekset.
Lobato itse lopetti kirjoittamisen IURD:stä, koska hän katsoi menettäneensä puolueettomuutensa oltuaan käräjillä kirkon vastapuolen asemassa.
Toinen korkean profiilin tapaus, jonka sama kirkko on nostanut, koski toimittaja ja kirjailija João Paulo Cuencaa. Hän oli julkaissut kesäkuussa 2020 Twitterissä lauseen ”Brasilia on vapaa vasta, kun viimeinen Bolsonaro hirtetään IURD:n viimeisen pastorin suoliin”. Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro oli Brasilian presidentti vuosina 2019-2022.
Cuencan tokaisu nojasi 1700-luvun alussa vaikuttaneen ja ateistiksi kääntyneen ranskalaisen papin, Jean Meslierin, toiveeseen mahtimiesten ja pappien lopullisesta kohtalosta.
Sutkaus maksoi Cuencalle 144 oikeusjuttua kaikkiaan 18:ssa Brasilian 26 osavaltiosta. Niissä vaadittiin yhteensä lähes 600 000 euron korvauksia ja saksalaisen Deutsche Wellen kirjeenvaihtajan aseman menettämistä. Päälle tulivat lukuisat tappouhkaukset.
Cuenca onnistui torjumaan vaatimukset Britanniasta käsin toimivan Media Defence -järjestön avustuksella. Järjestön raportti vuodelta 2023 kertoo, että se avusti 595 oikeusjutussa yli 70 maassa.
Brasiliassa tapaus poiki käänteisen syytteen tämän vuoden helmikuussa. Syyttäjänvirasto nosti kanteen IURD-kirkkoa vastaan vaatien siltä yli 800 000 euron korvauksia Cuencaan kohdistuneista oikeustoimista. Jos korvauksia tulee, rahat käytetään toimittajiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.
Brasilian korkein oikeus tuomitsi toukokuussa 2024 oikeudellisena häirintänä käytännön, jossa samanaikaisia kanteita nostetaan kaukana toisistaan sijaitsevissa tuomioistuimissa vapaan journalismin estämiseksi. Käytäntö yleistyi äärioikeiston poliittisen nousun myötä, ja se muuttui sodankäynniksi riippumatonta journalismia vastaan.
Brasilian korkeimmassa oikeudessa on 11 tuomaria. Tuomioistuin on jaettu kahteen kamariin, jossa kummassakin on viisi tuomaria. Tämän lisäksi oikeutta palvelee johtava tuomari. Kummatkin kamarit voivat äänestää siitä, pidetäänkö jonkun jäsenen tekemä päätös voimassa vai ei.
Median vastaisen kampanjan keulahahmo on kauppaketjun omistava yrittäjä ja Bolsonaron liittolainen Luciano Hang. Vuodesta 2008 maaliskuuhun 2024 hän käynnisti 53 häirintähanketta, Brasilian tutkivan journalismin yhdistys (Abraji) raportoi.
Mato Grosson osavaltion oikeistolainen kuvernööri Mauro Mendes on myös hanakka nostamaan kanteita toimittajia vastaan, jos nämä arvostelevat hänen hallintoaan tai hänen perheenjäsentensä liiketoimia, asianajaja Matheus kertoo.
Kansanedustajista aktiivisin toimittajien vainoaja on Bolsonaron liberaalipuolueen Julia Zanatta. Hän on nostanut 12 juttua toimittajia vastaan, Abraji raportoi.
”Kunnianloukkausyyte on uusi väline lehdistön hiljentämiseksi. Se perustuu henkilökohtaisiin tuntemuksiin, ei asiavirheisiin tai faktantarkistuksen puutteisiin, ja sillä on tuhoisat vaikutukset”, Brasilian journalistiliiton (Fenaj) puheenjohtaja Samira de Castro varoittaa.
Hänen mukaansa Fenaj vetoaa korkeimpaan oikeuteen kuvernööri Mendesin erottamiseksi, koska tämä on käynnistänyt oikeudellisen ajojahdin 16:ta häneen kriittisesti suhtautuvaa toimittajaa vastaan.
Äärioikeiston ohella journalistien kimpussa ovat tuomarit, joiden valtaa media on arvostellut. Gazeta do Povo -lehden viisi toimittajaa joutui puolustautumaan 45 oikeusjutussa Paranán osavaltiossa 2016. He olivat julkaisseet jutun paikallisten tuomareiden laittoman korkeista palkoista ja muista eduista.
(Inter Press Service)