Kaksi suurta aikakauslehtitaloa, Otavamedia ja A-lehdet, on viime viikkoina antanut lähtöpassit merkittävälle määrälle journalisteja. Joukossa on muun muassa kuvaajia, toimittajia ja graafikoita. Lehtitalot ovat päättäneet näivettää laadukasta journalismia tarjoavia lehtiä ja muuttaa työtapoja tavoilla, josta eivät kärsi vain tekijät vaan myös lukijat.

Otavamediassa työsuhteet loppuivat 23 journalistilta. A-lehtien yt-neuvotteluiden tuloksena 16 journalistia on joutunut jättämään työnsä. Lukumäärät ovat todella isoja. Lisäksi kolmas aikakauslehtikustantaja, Fokus Media, on juuri aloittanut yt-neuvottelut.

Lehtitalot ovat siirtyneet työtapaan, joka heikentää journalismin laatua ja uuvuttaa tekijät.
Lehtien omista toimituksista on usein luovuttu. Lehtitaloissa työskentelee yhteistoimituksia, jotka tuottavat sisältöä useampiin lehtiin. Nyt myös yhteistoimituksen työntekijät saavat lähteä ja jatkossa jutut ja kuvat tilataan yhä enemmän freelancereilta. Entiset työntekijät sysätään pakkoyrittäjiksi.

Samaan aikaan lehtitalojen freelancereille maksamat palkkiot ovat niin pienet, että niillä on hyvin vaikea tulla toimeen. Sama ongelma koskee sekä toimittajia että kuvaajia.

Kyse ei ole taloudellisesta pakkoraosta vaan valinnoista.
Median murroksesta huolimatta A-lehtien liikevoitto on pysynyt hyvällä tasolla ja kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Myös Otavamedian liikevoittoprosentti on tuplattu parissa vuodessa. Otava-konsernin uusimmassa vuosikertomuksessa todetaan, että ”Otavan taloudellinen menestys oli vuonna 2019 erittäin hyvä markkinatilanne huomioon ottaen”. Osinkoa jaettiin yli kymmenen miljoonaa.
Molemmat talot ovat päättäneet näivettää aikakauslehtiään ja panostaa muihin asioihin.

Laadukasta ja omaäänistä aikakauslehteä on mahdoton tehdä ilman toimitusta ja palkkioita, joilla freelancerit pystyvät harjoittamaan ammattiaan. Irtisanomiset yhdistettyinä surkeisiin freelancerpalkkioihin ovat saaneet aikaan tilanteen, jossa alalta poistuu koko ajan erittäin ammattitaitoisia journalisteja. Lehteen voi tuottaa tekstiä ja kuvia myös polkuhinnoin, mutta laatuun tottunet suomalaiset eivät halua lukea huonoja lehtiä tai halua maksaa niistä.

Aikakauslehdistöllä on merkittävän tiedonvälittäjän rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Aikakauslehdet perustuvat hyvän tekstin lisäksi laadukkaaseen kuvajournalismiin ja ulkoasuun. Graafikoita on vuosien saatossa irtisanottu laajasti ja viimeisessä aallossa Otavamedia irtisanoi melkein kaikki valokuvaajansa.

Myös lehtitaloihin jääville journalisteille tilanne on kohtuuton. Huolellisen työn sijaan heidän on revettävä tekemään ja tuottamaan suurta määrää erilaisia julkaisuja yhä kiihtyvällä tahdilla. Kunnianhimo sulaa kiireeseen. Laadukasta journalismia ei tuoteta kuin makkaraa. Aikakauslehden tekeminen on huippuammattilaisten yhteistyötä, ei riistohinnoin hankitun materiaalin lapioimista.