Kahden vuoden välein tehtävä Journalistiliiton järjestökuvatutkimus kertoo, että jäsenet ovat varsin tyytyväisiä liittoon ja sen toimintaan. Tulosten mukaan liitto on onnistunut monessa asiassa. Tutkimus kertoo myös jäsenten laajasta valmiudesta työtaisteluihin.

Liiton toiminnassa erityisen tärkeänä pidetään ansiotason turvaamista. Pressikortin merkitys on kasvanut. Jäsenet kokevat myös, että liitto on parantanut freelancereiden ja itsensätyöllistäjien edunvalvontaa.

Tutkimuksen mukaan jäsenet pitävät liiton tärkeimpinä tehtävinä jäsenten ansiotason turvaamista työehtosopimuksin, lakineuvontaa, ammattietiikan vaalimista ja alan arvostuksen nostamista. Lista on lähes sama kuin aiemmissa tutkimuksissa.

”Ammatillisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä on suuri muutos aiempaan, sitä pidetään entistä tärkeämpänä. Yhteisöllisyyden merkitys tulee muutenkin tutkimuksen tuloksissa esille”, sanoo liiton palvelujohtaja Simon Huldén.

Valtaosa vastaajista kokee, että liitosta saa tarvittaessa apua helposti. Toimistoon yhteyttä ottavat kertovat, että vastauksia ja apua saa hyvin. Kyselyn tulosten perusteella jäsen saa liiton toiminnasta tietoa jäsenkirjeestä, nettisivuilta ja Journalisti-lehdestä, jota pidetään erityisen tärkeänä.

Jäsenet valmiita työtaisteluihin

Kyselyssä tutkittiin myös suhtautumista ja valmiutta työtaisteluun. Jäsenillä on tutkimuksen mukaan laaja valmius työtaisteluun. Tätä mieltä ovat etenkin alle 30-vuotiaat. 94 prosenttia kaikista vastaajista sanoi, että taistelutoimet ovat oikeutettuja, jos työnantaja ei noudata työelämän lakeja tai työehtosopimusta. Myös työehtojen heikentämisten koetaan oikeuttavan taistelutoimiin (83 %).

”Jäsenet ovat selvästi aiempaa enemmän hereillä sen suhteen, että työehtoja yritetään heikentää koko ajan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo. ”Valmius työtaisteluun antaa meille myös selkänojaa neuvotteluissa. Jäsenet ovat valmiita puolustamaan etujaan.”

Itsensätyöllistäjien tyytyväisyys parantunut – töitä vielä tehtävänä

Itsensätyöllistäjät ovat olleet muita jäseniä tyytymättömämpiä liiton toimintaan. Freelancerien tyytyväisyys on selvästi parantunut. He kokevat, että liitto tekee itsensätyöllistäjien hyväksi asioita”. Tehtävää toki vielä on, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Av-käännösyritysten keväällä tehty ensimmäinen työehtosopimus on hyvä alku. Savolaisen mukaan Journalistiliiton tavoitteena on solmia lisää itsensätyöllistäjiä koskevia sopimuksia muun muassa Medialiiton kanssa vähimmäispalkkioista ja tekijänoikeuksista.

Heikompien tukea toivotaan lisää

Tulokset kertovat myös siitä, missä asioissa liiton pitää parantaa toimintaansa. Vastaajat toivovat, että liitto vaikuttaisi jämäkämmin itsensätyöllistäjien aseman parantamiseen ja ajaisi paremmin epävarmassa työmarkkina-asemassa olevien etua. Tämä tarkoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolaisen mukaan itsensätyöllistäjiä ja määräaikaisia.

”EU-komission suuntaviivojen jälkeen liitolla on nyt paremmat mahdollisuudet edistää heitä koskevia neuvotteluja.” Määräaikaisten työntekijöiden tilannetta uhkaa hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä jatkossa vuodeksi ilman erityistä perustetta. “Yleisestikin työmarkkinoilla on epävarmuutta”, Savolainen summaa.

Jäsenet haluavat myös kehittää itseään. Kyselyssä toivottiin koulutusta esimerkiksi tekoälystä, viestintätaidoista, videon tekemisestä ja sosiaalisen median käytöstä sekä freelancer-työhön liittyvää koulutusta.

Lue myös Journalistin juttu: Journalistiliitto sai jäseniltään hyvä arvosanan

 

Tutkimuksen tuloksia tiiviisti:

• Liiton toimintaan ja palveluihin kokonaisuutena oli melko tai erittäin tyytyväisiä 74 % vastaajista.
• Jäsenyyden tärkein syy on pressikortti. Myös työehtosopimusneuvottelut ja avun saaminen ongelmatilanteissa ovat edelleen tärkeimpiä syitä kuulua Journalistiliittoon.
• Ansiosidonnainen työttömyysturva koetaan myös tärkeäksi, mutta sen merkitys on laskenut.

 

Tutkimuksen faktat:

• Journalistiliiton järjestökuvatutkimus tehtiin 16.5.–2.6.2023 jäsenille lähteneenä sähköpostikyselynä.
• Kyselyn vastausprosentti oli 16,3. Vastaajia oli 2016.
• Tutkimuksen toteutti Iro Research Oy.
• Aiempi kysely tehtiin 2021, sen tuloksista voit lukea tästä uutisesta.