Journalistiliitto pitää Yleen kohdistuvia leikkauksia suurina. Ne heikentävät suomalaista, luotettavaa tiedonvälitystä ja johtavat todennäköisesti siihen, että media-alalta katoaa arvokasta osaamista. Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen työryhmä julkaisi tänään torstaina 12. syyskuuta mietintönsä Yleisradion julkisen palvelun tehtävästä ja rahoituksesta.

Työryhmä esittää, että Yle-indeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi 2025–2027. Yhtiön maksama arvonlisävero taas nousee pysyvästi kymmenestä prosentista 14 prosenttiin vuoden 2026 alusta.

Arvonlisäveron korotus leikkaa Ylen tuloja vuosittain noin 19 miljoonaa euroa. Käytännössä Ylen rahoitus on vuonna 2027 noin 47 miljoonaa euroa vähemmän kuin se olisi indeksikorotusten kanssa.

”Näin isoja leikkauksia Ylen toimintaan ei voida toteuttaa ilman, että niillä olisi vaikutuksia sisältöihin”, puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

”Siksi leikkaukset ovat menetys sekä suomalaiselle kulttuurille että suomalaisten oikeudelle saada tietoa.”

Ylen rahoituksen leikkaus tarkoittaa Ahon mukaan sitä, että media-alalta katoaa jälleen merkittävä määrä työpaikkoja. Koko maasta on hävinnyt viime vuosina jo satoja alan työpaikkoja.

”Samalla katoaa peruuttamattomasti arvokasta media-alan osaamista”, Aho sanoo.

Parlamentaarinen työryhmä velvoittaa Yleä kasvattamaan ulkoisten ostojensa määrää 15–20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Aho pitää hyvänä sitä, että päättäjät tunnistavat Ylen keskeisen roolin kotimaisen luovan alan tukijana ja ylläpitäjänä.

”On myös tärkeää, että päättäjät velvoittavat Yleä pitämään huolta työehdoista myös sen ulkoa ostamissa tuotannoissa.”

Journalistiliitto muistuttaa, että kotimaisen median tulevaisuus on myös huoltovarmuuskysymys.

”Mitä enemmän meihin suomalaisiin yritetään vaikuttaa esimerkiksi väärillä tiedoilla, huhuilla tai muilla ilkeyksillä, sitä enemmän tarvitsemme luotettavaa mediaa ja suomalaisten journalistien ammattitaitoa.”

Jotta kotimaisen median toiminta voidaan turvata, Suomi tarvitsisi Ahon mielestä johdonmukaisempaa ja pitkäjänteisempää mediapolitiikkaa.

”Tässä mielessä on hyvä, että Ylen rahoituksesta löytyi laaja sopu eduskuntapuolueiden kesken. Se on yksi tärkeä tae riippumattomalle yleisradiotoiminnalle”, Aho sanoo.

”Parlamentaarinen sopiminen olisi syytä kirjata periaatteena Yle-lakiin. Jos haluamme pitää huolta demokratiasta, meidän on pidettävä huolta riippumattomasta mediasta.”