Kannanotot / 26.04.2023

Medialiitto ja Journalistiliitto tuomitsevat toimittajan kimppuun käymisen

Media-alan työnantaja- ja työntekijäjärjestöt Medialiitto ja Journalistiliitto tuomitsevat tapauksen, jossa haastateltava löi sanomalehti Karjalaisen toimittajaa viime sunnuntaina Joensuussa. ”On aina vakavaa, kun työtään tekevään journalistiin käydään käsiksi. Toimittajien työrauhan turvaaminen on perusedellytys median toiminnalle ja kansalaisten tiedonsaannille. Asiallinen keskustelu ja kritiikki kuuluvat sananvapauteen, mutta uhkailussa ja fyysisen koskemattomuuden rikkomisessa menee raja, jota ei saa ylittää”, sanoo Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg. ”Suomi on lehdistönvapauden kärkimaita muun muassa siksi, että meillä journalistien ei tarvitse pelätä fyysisen koskemattomuutensa puolesta. Työtä tekevän journalistin kimppuun käyminen on hyökkäys paitsi ihmistä, myös laajemmin sananvapautta ja demokratiaa kohtaan”, toteaa Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Journalistiliitto on vaatinut, että työtään tekevään journalistiin kohdistuva laittomuus on lisättävä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi. Liitot pitävät hyvänä, että Karjalainen on tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Viranomaisten, poliitikkojen ja kansalaisten on syytä suhtautua journalistin kimppuun käymiseen erittäin vakavasti.

Katso myös

Kaikki uutiset

Media-ala vetoaa pelastustoimen ensitiedotteiden palauttamiseksi

Medialiitto, Journalistiliitto ja Yle korostavat yhdessä, että kyse on kansalaisille tärkeän luotettavan tiedonsaannin turvaamisesta. Kansalaisten tiedonsaanti poikkeustilanteista ei voi olla kiinni siitä, ehtiikö tai haluaako kulloinkin vuorossa oleva virkahenkilö tiedottaa.

Pohjoismaiden journalistiliitot: Syvä huoli Islannin uutismedian ja journalismin heikentymisestä

Toimitukset ovat olleet taloudellisen paineen alla jo vuosien ajan samalla, kun mainostulot ovat siirtyneet globaaleille teknologiayhtiöille. Islannin pienet mediamarkkinat ovat erityisen haavoittuvaisia taloudellisille ja teknologisille muutoksille.

Järjestöt vetoavat tietokirjallisuuden valtionrahoituksen kasvattamiseksi

Valtion kirjallisuuden tukemiseen kohdistamista kirjastoapurahoista 90 prosenttia jaetaan kaunokirjallisuuden ja 10 prosenttia tietokirjallisuuden tekijöille. Valtaosa Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta on tietokirjallisuutta; tällä hetkellä tietokirjojen osuus on noin 70 prosenttia.