Uutiset / 21.06.2018

Lauri Lähteenmäki: ”Liittymisen oltava helppoa”

Kuva: Susa Junnola Kuva:
Journalistiliiton vuosien 2019-2022 toimintaa ja taloutta suunnitellut työryhmä sai työnsä valmiiksi loppukeväästä. Työryhmän puheenjohtaja Lauri Lähteenmäki kiittelee ryhmän saaneen liitolta vapaat kädet paperinsa laatimiseen. ”Tätä ohjelmaa ei ole kirjoitettu edellisen ohjelman päälle, vaikka siihen tietenkin työmme aikana tutustuimmekin. Yritämme nostaa esiin niitä asioita, jotka ovat nimenomaan seuraavan nelivuotiskauden aikana tärkeitä.” Toiminta-ja talousohjelma lähtee syksyllä jäsenyhdistysten kommentoitavaksi ja syksyn päätteeksi valtuuston hyväksyttäväksi. Ohjelmasta on helppo nostaa muutamia kantavia teemoja. Yksi niistä on halu tehdä liitosta paras mahdollinen myös ns. uusille jäsenryhmille. Eri ammattiryhmien yhdenvertaisuus on asia, josta pitää aktiivisesti huolta, Lähteenmäki sanoo. ”Olemme avanneet jäsenrajoja viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana. Meillä pitää sitten olla palveluja myös näille uusille jäsenille. Toki lakiapua ja myös esimerkiksi koulutusta jo onkin tarjolla monipuolisesti, kunhan tieto koulutuksista vain saavuttaa kaikki jäsenet.” Lähteenmäen työryhmä nostaa esiin myös freelancereiden edunvalvonnan tehostamisen. ”On kaikille jäsenille tärkeää ja hyödyllistä, jos itsensätyöllistäjien työehdot saadaan paremmiksi ja heidän palkkionsa nousuun”Lähteenmäki huomauttaa. ”Free-asioiden hoitaminen on ollut pitkä tie, jossa Journalistiliitto on aina ollut eturintamassa. Esimerkki siitä on oman osuuskunnan perustaminen. Se toimisi millä tahansa alalla.” Erityisen tärkeänä asiana Lähteenmäki pitää opiskelijoiden jäsenpolun helpottamista. Ei tarvitse mennä ajassa kauas taaksepäin, kun opiskelijat vielä ilman muuta halusivat liiton jäseniksi heti kun heidät jäseniksi huolittiin. ”Nyt suuri osa ajattelee, että liittyminen on yksi vaihtoehto muiden joukossa.” Liittoon liittymisen ja jäsenenä pysymisen pitäisi olla nykyistä helpompaa, Lähteenmäki sanoo. ”Missään nimessä liittyminen ei saisi olla hankalaa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevillekään. Samoin jäsenmaksujen maksamisen pitäisi olla helppoa. Nämä asiat tulevat esiin aina kun juttelee kenen tahansa alle kolmikymppisen jäsenemme kanssa.” Toiminta- ja talousohjelma huomioi alaa puhuttavia kysymyksiä laajalla skaalalla, yleissitovuuden romuttamispyrkimyksistä vihapuheeseen ja tekoälyn tuomista haasteista aivojen työsuojeluun. Lähteenmäen työryhmän eniten puhuttavimpien kannanottojen joukkoon kuuluu varmasti esitys siitä, että Journalistiliiton nimen muuttaminen otettaisiin harkintaan. Lähteenmäki itse on muutoksen kannalla. Satavuotisjuhla vuonna 2021 olisi hyvä ajankohta, hän sanoo. ”Meillä on paljon jäseniä, jotka tekevät mediaa, mutta eivät suoranaisesti journalismia. He kuuluvat silti Journalistiliittoon, syystäkin jäsenyydestään ylpeinä. Sanoilla on merkitystä, meidän jäsenemme sen varmasti ymmärtävät. Ryhmässä esiin tullut Mediantekijät on yksi hyvä ehdotus uudeksi nimeksi.” EDIT: Korjattu liiton satavuotisjuhlan ajankohta 20.8.

Katso myös

Kaikki uutiset

Hovioikeuden päätös Viestikoekeskus-asiassa on erittäin huolestuttava ennakkotapaus

”Hovioikeus katsoi, että toimittajat voidaan tuomita myös jutuista, joita ei koskaan julkaistu. Tällä on ehdottomasti vaientamisvaikutus”, Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo.

Liitto tukenasi kesälläkin

Keskellä kesääkin jäsenemme voivat olla yhteydessä liittoon jäsenyyttä koskevissa asioissa sekä laki- ja työsuhdeasioissa.

Journalistiliitto: Ammattitaitoisia journalisteja tarvitaan rakentamaan luottamusta uutisiin

Suomalaisten luottamus uutisiin on edelleen vakaata ja maailman kärkeä, kertoo tänään 17. kesäkuuta julkaistu tutkimus.

Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2025 -kyselytutkimuksesta selviää, että itse seuraamiinsa uutisiin luottaa Suomessa 75 prosenttia aikuisväestöstä. Useimpiin uutisiin luottavien määrä oli 67 prosenttia.