Liiton säännöt

Suomen Journalistiliiton säännöt

Liiton valtuuston 19.5.2022 hyväksymät säännöt

1. Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

1 §

Liiton nimi on Suomen Journalistiliitto – Finlands Journalistförbund ry ja liiton kotipaikka on Helsinki.

2 §

1. Liiton tarkoituksena on jäsentensä ja näiden ammatillisten yhdistysten yhdyssiteenä toimien
2. a) valvoa jäsentensä palkkausta ja muita työehtoja sekä sosiaalisia ja ammattiin liittyviä yhteisiä etuja,
3. b) tehdä sopimuksia jäsentensä työehdoista,
4. c) avustaa jäseniään tekijänoikeuksissa,
5. d) tukea vaikeuksiin joutuneita jäseniään,
6. e) parantaa ammattikunnan yhteiskunnallista asemaa,
7. f) kohottaa ammattikunnan ammatillista tasoa ja toimia hyvän ammattietiikan edistämiseksi,
8. g) edistää journalistien kansainvälistä yhteistoimintaa ja
9. h) erityisesti vaalia sananvapauden loukkaamattomuutta.
10. Tarkoituksensa saavuttamiseksi liitto voi
11. a) perustaa ja kartuttaa rahastoja,
12. b) ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
13. c) järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia,
14. d) harjoittaa julkaisutoimintaa ja majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä
15. e) hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja lomanviettopaikkoja.
16. Liitto voi ottaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.
17. Liitto voi liittyä jäseneksi kansallisiin tai kansainvälisiin järjestöihin.

2. Jäsenyhdistykset

3 §

1. Liiton jäsenyhdistykseksi voi valtuusto hakemuksesta hyväksyä rekisteröidyn yhdistyksen, jossa on vähintään sata (100) henkilöjäsentä ja joka toimii liiton tarkoitusperien hyväksi.
2. Ahvenanmaan maakunnassa toimiva jäsenyhdistys voidaan hyväksyä jäsenyhdistykseksi, vaikkei sen jäsenmäärä ylitä 1. momentin vähimmäisjäsenmäärää. Tähän jäsenyhdistykseen sovelletaan näiden sääntöjen velvoitteita ja valtuuksia paitsi kun niistä muualla näissä säännöissä erikseen säädetään.
3. Jäsenyyshakemus on jätettävä liitolle kirjallisesti, liitteenä ote yhdistyksen sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa liittymisestä on päätetty, yhdistyksen säännöt ja jäsenluettelo.

4 §

Jäsenyhdistyksen toiminta-alueen ja toiminta-alan määrää valtuusto kuultuaan jäsenyhdistyksiä.

5 §

Jäsenyhdistyksen jäsenen, jota jäljempänä näissä säännöissä sanotaan jäseneksi, on kuuluttava liittoon henkilöjäsenenä.

3. Toimitusosastot

6 §

1. Liiton henkilöjäsenet voivat perustaa liiton paikallisiksi ammattiosastoiksi yrityksittäin, alueittain tai ammattialoittain toimivia toimitusosastoja, joita sanotaan näissä säännöissä osastoiksi.
2. Osastojen säännöt vahvistaa liiton hallitus.
3. Mikäli osastosta muodostetaan rekisteröity yhdistys, osaston on lähetettävä sääntönsä liiton hallituksen vahvistettavaksi ennen yhdistysrekisterikäsittelyä.
4. Osasto ei ole liiton jäsen.

4. Henkilöjäsenet

7 §

1. Liiton jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä:
2. a) Henkilö, joka on työsuhteessa toimituksellisessa työssä tai ohjelmatyössä tiedotusvälineessä, pääasiassa tiedotusvälineitä palvelevassa artikkeli-, uutis- tai kuvatoimistossa tai muussa viestintä-, media- tai kustannusalan yrityksessä.
3. b) Muu työsuhteessa oleva henkilö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta, viestinnällisestä tai muusta media-alan työstä.
4. c) Freelance-journalisti, joka olematta työsuhteessa saa pääasiallisen toimeentulonsa journalistisesta, viestintä- tai muusta media-alan työstä.
5. d) Liiton tai sen jäsenyhdistyksen toimihenkilö.
6. e) Journalismin, viestintä- tai media-alan opettaja- tai tutkija.
7. f) Journalistiseen, viestintä- tai media-alan ammattiin opiskeleva henkilö.
8. Jäsenyyden voi säilyttää määräaikaista yhteiskunnallista tai kansainvälistä tehtävää hoitava jäsen sekä eläkkeelle siirtynyt jäsen.

8 §

1. Jäsenen pääasiallisiin tehtäviin ei saa kuulua viestintä- tai media-alalla toimivan yrityksen taloudellisten etujen valvominen tai ratkaiseva päätösvallan käyttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asioissa.
2. Mikäli jäsenedellytykset ovat 7 §:n ja 8 §:n 1 kohdan mukaisesti olemassa, jäsenyyden esteenä ei ole se, että journalistilla ammatinharjoittajana tai yrittäjänä on palveluksessaan toimituksellisia toimihenkilöitä. Edellä tarkoitetulla jäsenellä ei kuitenkaan ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta osastotasolla, eikä hän voi osallistua työpaikkatason järjestötoimintaan työehtoja koskevissa asioissa. Saavutetut jäsenedut säilyvät.

9 §

1. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus.
2. Jäsenyyshakemus on jätettävä liitolle. Jäsenyhdistys antaa hakemuksesta liiton hallitukselle lausunnon.

10 §

Jäsen voi kuulua samanaikaisesti vain yhteen jäsenyhdistykseen.

5. Eroaminen ja erottaminen

11 §

Liitosta eroamisesta on jäsenyhdistyksen ja jäsenen ilmoitettava kirjallisesti liitolle.

12 §

1. Jäsenyhdistys, joka toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo näitä sääntöjä tai kieltäytyy noudattamasta liiton johtoelinten päätöksiä tai määräyksiä, voidaan
2. a) erottaa liitosta määräajaksi,
3. b) erottaa liitosta pysyvästi.
4. Jäsenyhdistyksen varoittamisesta tai erottamisesta päättää valtuusto hallituksen esityksestä tai omasta aloitteestaan.
5. Erottamispäätöstä ei saa tehdä ennen kuin jäsenyhdistykselle on annettu mahdollisuus jättää kirjallinen selvitys kohtuullisessa määräajassa.

13 §

1. Jos henkilöjäsen toimii vastoin liiton tarkoitusperiä, rikkoo näitä sääntöjä tai kieltäytyy noudattamasta liiton johtoelinten päätöksiä tai määräyksiä tai esiintyy ammatin arvoa alentavasti, hänet voidaan
2. a) erottaa liitosta määräajaksi,
3. b) erottaa liitosta pysyvästi.
4. Henkilöjäsen voidaan erottaa myös, jos hänen jäsenedellytyksensä ovat lakanneet tai hän laiminlyö valtuuston vahvistaman jäsenmaksun maksamisen huomautuksesta huolimatta.
5. Jäsenen varoittamisesta tai erottamisesta päättää hallitus joko omasta aloitteestaan tai jäsenyhdistyksen esityksestä.
6. Lukuun ottamatta jäsenmaksun laiminlyöntejä, varoittamis- tai erottamispäätöstä ei saa tehdä ennen kuin jäsenelle on annettu mahdollisuus kirjallisen selvityksen jättämiseen määräajassa.
7. Erottamispäätöksen katsotaan tulleen erotetun jäsenen tietoon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä kun tieto päätöksestä on hänelle kirjattuna postitettu. Jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä viidentoista (15) päivän kuluessa siitä tiedon saatuaan hallitukselle osoitetulla kirjatulla kirjeellä valtuustoon, jonka päätös on lopullinen.

14 §

1. Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys tai jäsen on velvollinen maksamaan erääntyneet tai määräaikaan sidotut maksut.
2. Eronneella tai erotetulla jäsenyhdistyksellä tai jäsenellä ei ole oikeutta liiton varoihin.
3. Purkautunut jäsenyhdistys katsotaan valtuuston päätöksellä erotetuksi.

6. Jäsenyhdistyksen, toimitusosaston ja jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

15 §

Jäsenyhdistyksen ja jäsenen katsotaan liittyessään sitoutuneen noudattamaan näitä sääntöjä ja liiton johtoelinten päätöksiä ja määräyksiä ja vastaamaan asetettavista velvoitteista.

16 §

Jäsenyhdistyksen säännöissä on määriteltävä yhdistyksen tarkoitus, toiminta-alue ja valtuuston hyväksymät jäsenyysedellytykset.

17 §

1. Jäsenyhdistys on velvollinen sen lisäksi, mitä näissä säännöissä toisaalta on säädetty,
2. a) lähettämään liitolle vuosittain toiminta- ja vuosikertomuksensa,
3. b) toimittamaan liitolle jäljennöksen yhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta liiton hallituksen pyynnöstä,
4. c) sallimaan liiton edustajille läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksissaan,
5. d) ilmoittamaan liitolle hyvissä ajoin vuosi- ja muista kokouksistaan.
6. Jäsenyhdistys on lisäksi velvollinen
7. a) tekemään sääntöihinsä liiton sääntöjen muutoksista aiheutuvat muutokset vuoden kuluessa liiton sääntöjen muutosten rekisteröimisestä,
8. b) lähettämään sääntöjensä muutosehdotukset liiton hallituksen tarkastettavaksi ennen sääntömuutosten rekisteröintiä.

18 §

1. Osasto on velvollinen
2. a) noudattamaan liiton sääntöjä ja liiton johtoelinten päätöksiä ja määräyksiä ja vastaamaan asetettavista velvoitteista,
3. b) ilmoittamaan liitolle ja toiminta-alueen jäsenyhdistykselle viipymättä toiminta-alueensa luottamus- ja toimihenkilöstönsä muutokset,
4. c) sallimaan liiton ja toiminta-alueensa jäsenyhdistyksen edustajien läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksissaan,
5. d) toimittamaan liitolle tai toiminta-alueen jäsenyhdistykselle sen vaatimuksesta jäljennöksen osaston kokouksen pöytäkirjasta,
6. e) lähettämään toiminta-alueensa jäsenyhdistykselle vuosittain toiminta- ja vuosikertomuksensa.
7. f) toimeenpanemaan luottamusmiesvaalit.
8. Osasto on lisäksi velvollinen
9. a) tekemään sääntöihinsä liiton hallituksen määräämät muutokset,
10. b) lähettämään uudet ja muutetut sääntönsä viipymättä liiton hallituksen vahvistettaviksi.

19 §

1. Jäsen on velvollinen maksamaan liitolle valtuuston määräämän jäsenmaksun tai vähintään perusmaksun. Jäsenmaksun suuruus määräytyy jäsenen tulojen ja työntekomuodon mukaan.
2. Eläkkeelle siirtynyt jäsen maksaa jäsenmaksuohjesäännössä määrättävää alennettua maksua.

Aikaisemmin voimassa olleiden sääntöjen nojalla eläkkeelle siirtymisen vuoksi jäsenmaksuista vapautettu jäsen on eläkkeellä ollessaan edelleen vapautettu jäsenmaksuista.

3. Liiton kunniajäsen vapautetaan jäsenmaksuista.
4. Päätoimisesti opiskeleva jäsen maksaa jäsenmaksuohjesäännössä määrättävää alennettua maksua jäsenmaksuohjesäännössä määritellyn ajan.
5. Tarkempia määräyksiä jäsenmaksun ja perusmaksun suuruuden määräytymisperusteista, opiskelijoille myönnettävästä alennuksesta sekä jäsenmaksujen perintämenettelystä annetaan valtuuston hyväksymässä jäsenmaksuohjesäännössä.
6. Jäsenmaksuohjesäännöstä poiketen hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksusta määräajaksi sosiaalisten syiden perusteella.

20 §

Jäsen voi valtuuttaa liiton tekemään puolestaan tekijänoikeuslainsäädäntöön perustuvien oikeuksien käyttöehtoja koskevia sopimuksia. Jäsen voi hallitukselle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella peruuttaa valtuutuksen tai asettaa sille rajoituksia.

21 §

1. Jäsen on velvollinen vaadittaessa antamaan hallitukselle luottamuksellisia tietoja palkkauksestaan ja työehdoistaan sekä tarvittavat henkilötiedot.
2. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan liitolle, jos työnantaja ei työsuhteessa noudata lain tai sopimusten määräyksiä.
3. Jäsenellä ei ole oikeutta siirtyä sellaisen työnantajan palvelukseen tai tehdä työtaistelun alaisia korvaavia toimeksiantoja sellaiselle toimeksiantajalle, jonka hallitus on asettanut hakukieltoon tai saartoon.
4. Työriidan syttyessä liiton ja työnantajan tai työnantajain yhteenliittymän välillä jäsenen on ehdottomasti ja tarkoin noudatettava liiton ohjeita ja määräyksiä.

22 §

1. Jäsenellä on oikeus saada liiton tukea palkka-, työehto- ja työsuhdeasioissa sekä freelance-toimeksiantoja koskevissa asioissa.
2. Hallituksen päätöksellä liitto voi tuke jäsentä myös muulla vastaavalla tavalla.

23 §

1. Valtuusto määrää ehdot, joilla jäsenelle annetaan jäsenkortti.
2. Hallitus voi peruuttaa jäsenkortin, jota käytetään väärin.

7. Työehtosopimusasiat

24 §

1. Työehtosopimuksen hyväksymisestä päättää valtuusto.
2. Valtuusto voi valtuuttaa hallituksen hyväksymään työehtosopimuksen.
3. Valtuusto voi valtuuttaa hallituksen hyväksymään työehtosopimuksen voimassa ollessa tehtävät tarkistukset.
4. Työehtoja koskevista liiton sopimusesityksistä ja –neuvotteluista päättää valtuuston tarvittaessa antamien ohjeiden mukaan hallitus.
5. Sopimusesityksiä valmisteltaessa on kuultava jäsenyhdistyksiä ja osastoja.

25 §

1. Hakukiellosta, saarrosta, lakosta tai muusta työtaistelutoimesta päättää hallitus.
2. Laajaa työtaistelua koskevan päätöksen voi hallitus alistaa valtuuston hyväksyttäväksi.

8. Jäsenäänestykset

26 §

1. Ennen työehtosopimusratkaisua tai muuta liiton toiminnan kannalta laajakantoista ratkaisua valtuusto tai hallitus voi panna toimeen neuvoa antavan jäsenäänestyksen.
2. Neuvoa antavaan jäsenäänestykseen voivat osallistua vain ne jäsenet, joita asia koskee.

9. Huomionosoitukset

27 §

1. Liiton kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä valtuuston päätöksellä kutsua henkilö, joka on toiminut erityisen ansioituneesti liiton tarkoitusperien hyväksi tai on erityisesti ansioitunut journalistin ammatissa.
2. Hallitus voi myöntää liiton ansiomerkin henkilölle, joka on työskennellyt ansioituneesti liiton hyväksi.
3. Liiton huomionosoituksia koskevista ohjesäännöistä päättää valtuusto.

10. Valtuusto

28 §

Valtuustolla on ylin päätäntävalta liiton asioissa.

29 §

1. Liiton jäsenyhdistykset valitsevat kokouksessaan sääntöjensä mukaisesti jäsenmääränsä suhteessa edustajansa valtuustoon neljäksi vuodeksi.
2. Yhdistyksen valitsemien valtuutettujen määrä on järjestäytymiskokousta edeltävän kalenterivuoden viimeisen päivän yhdistyksen jäsenmäärän ja liiton jäsenmäärän suhteen mukainen osuus seitsemästäkymmenestä (70), kuitenkin vähintään yksi valtuutettu. Luku 70 jaetaan liiton koko jäsenmäärällä. Kunkin yhdistyksen valtuutettujen määrä saadaan kertomalla näin saatu luku yhdistyksen jäsenmäärällä. Laskutoimituksissa käytetään kolmea desimaalia ja noudatetaan yleisiä pyöristyssääntöjä.
3. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Se alkaa sääntömääräisestä syyskokouksesta, jota kutsutaan järjestäytymiskokoukseksi, ja se päättyy seuraavan valtuustokauden järjestäytymiskokousta edeltävänä päivänä.
4. Jokaiselle varsinaiselle valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen sekä järjestykseltään määrättyjä yleisvarajäseniä enintään kaksi kertaa yhdistyksestä valittujen varsinaisten jäsenten määrä.
5. Varsinaisen valtuuston jäsenen ollessa estyneenä hänen tilalleen tulee ensisijaisesti henkilökohtainen varajäsen ja seuraavaksi yleisvarajäsen määrätyn järjestyksen mukaisesti.
6. Valtuuston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen liiton jäsen paitsi liiton sääntöjen 19 §:n 2 kohdan mukaisesti eläkkeelle siirtymisen vuoksi alennettua maksua maksava tai jäsenmaksuista vapautettu jäsen. Henkilö ei kuitenkaan voi olla samanaikaisesti sekä hallituksen että valtuuston jäsen.
7. Valtuuston jäsenen on erottava valtuustosta, jos hän menettää vaalikelpoisuutensa kesken valtuuston toimikauden, tulee valituksi liiton hallitukseen tai eroaa siitä jäsenyhdistyksestä, jonka piiristä hänet on valtuustoon valittu. Yhdistys voi valita valtuustosta eronneen jäsenen tilalle sääntöjensä mukaisella tavalla uuden valtuutetun. Jos täydennysvalintaa ei ole suoritettu, noudatetaan 29 §:n 5. kohdan mukaista menettelyä.
8. Jos valtuuston puheenjohtaja tai ensimmäinen tai toinen varapuheenjohtaja eroaa sen jäsenyhdistyksen jäsenyydestä, jonka piiristä hänet on valtuustoon valittu, hänen on erottava valtuustosta. Puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan tai toisen varapuheenjohtajan erottua tai jos hän on muuten pysyvästi estynyt, tilalle valitaan uusi puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtaja valtuuston jäsenten keskuudesta.
9. Valtuustokauden aikana liittoon hyväksytyllä uudella jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä valtuustoon vaalikelpoinen huomioitsijansa, jolla on valtuuston kokouksessa puheoikeus. Jos jäsenyhdistys lopettaa toimintansa, sen valitsemien edustajien on erottava valtuustosta, kun valtuusto toteaa purkautuneen yhdistyksen erotetuksi.
10. Jos kaksi tai useampi jäsenyhdistystä yhdistyy valtuustokauden aikana, saa yhdistyneiden jäsenyhdistysten toimintaa jatkava jäsenyhdistys suorittaa valtuutettujen täydennysvaalin. Yhdistys saa täydennysvaalissa valita yhtä monta valtuutettua kuin yhteen liittyvillä yhdistyksillä kuluvalla valtuustokaudella yhteenlaskettuna oli.
11. Valtuustoon erikseen valituilla opiskelijaedustajilla on kokouksissa samanlainen puhe-, esitys- ja aloiteoikeus kuin varsinaisilla valtuutetuilla. Opiskelijaedustajien valinnasta määrätään erillisellä ohjesäännöllä, josta päättää valtuusto.

30 §

1. Valtuusto kokoontuu hallituksen kutsusta
2. a) kahdesti vuodessa varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen 15.4. – 31.5. ja syyskokoukseen 1.11. – 15.12. ja
3. b) ylimääräiseen kokoukseen hallituksen harkinnan mukaan ja
4. c) ylimääräiseen kokoukseen hallituksen harkinnan mukaan valtuuston puheenjohtajan esityksestä.
5. Varsinaisesta valtuuston kokouksesta on annettava alustava tieto valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osastoille viimeistään kaksi kalenterikuukautta ennen kokousta.
6. Asia, jonka valtuuston jäsen, jäsenyhdistys tai osasto haluaa käsiteltäväksi valtuuston varsinaisessa kokouksessa, on kirjallisesti esitettävä hallitukselle neljä (4) viikkoa ennen kokousta.
7. Hallituksen on kutsuttava koolle valtuuston ylimääräinen kokous kahden (2) viikon kuluessa siitä, kun vähintään neljännes (1/4) valtuuston jäsenistä tai neljännes (1/4) liiton jäsenyhdistyksistä vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta sitä esittämänsä asian käsittelemiseksi.
8. Valtuuston kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai valtuuston niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

31 §

1. Kutsu valtuuston kokoukseen on lähetettävä kirjallisesti
2. a) varsinaiseen kokoukseen viimeistään seitsemän (7) päivää ja
3. b) ylimääräiseen kokoukseen viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta.
4. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
5. Kokouksesta on ilmoitettava jäsenyhdistyksille ja liiton tilintarkastajille.
6. Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja jäsenellä sekä liiton tilintarkastajalla ja toimihenkilöllä on puheoikeus valtuuston kokouksessa.

32 §

1. Valtuuston tehtävänä on muualla näissä säännöissä mainittujen asioiden lisäksi
2. a) vahvistaa hallituksen ja valmisteluelinten ohjesäännöt,
3. b) päättää liiton puheenjohtajan palkkausperusteista sekä hallituksen ja valmisteluelinten jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista,
4. c) päättää matka- ja kokouskulujen korvaamisesta,
5. d) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, kiinnittämisestä tai myymisestä.

33 §

Valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) valtuuston jäsenistä on läsnä.

34 §

Valtuuston kokouksessa

1. a) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä
2. b) valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajat ja muut kokousvirkailijat.

35 §

1. Valtuuston ensimmäisessä sääntömääräisessä syyskokouksessa eli järjestäytymiskokouksessa
2. a) valitaan valtuustolle valtuustokaudeksi puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sen varsinaisten jäsenten keskuudesta,
3. b) käsitellään hallituksen selostus edellisen valtuustokauden toiminnasta ja taloudesta,
4. c) vahvistetaan liiton toiminnan ja talouden yleiset perusteet valtuustokaudeksi,
5. d) valitaan liiton puheenjohtaja, joka toimii hallituksen puheenjohtajana sekä hallituksen ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja ja
6. e) valitaan hallituksen kymmenen (10) jäsentä.

2. Valtuuston kevätkokouksessa
3. a) käsitellään edellisen vuoden toiminta- ja vuosikertomus ja esitetään tilintarkastajain lausunto.
4. b) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille ja
5. c) käsitellään muut asiat.

3. Valtuuston syyskokouksessa
4. a) vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma,
5. b) vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksut ja niiden maksuajat sekä jäsenmaksuista jäsenyhdistyksille ja osastoille palautettavat osuudet,
6. c) vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio,
7. d) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa seuraavaksi kalenterivuodeksi ja
8. e) käsitellään muut asiat.

11. Hallitus

36 §

Hallituksella on toimeenpanovalta liitossa.

37 §

1. Hallitukseen kuuluvat liiton jäsenistä valitut
2. a) puheenjohtaja, jotka kutsutaan liiton puheenjohtajaksi,
3. b) hallituksen ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja ja
4. c) kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä.

Liiton sääntöjen 19 §:n 2. kohdan mukaisesti eläkkeelle siirtymisen vuoksi alennettua maksua maksava tai jäsenmaksuista vapautettu jäsen ei ole vaalikelpoinen hallitukseen.

2. Hallituksen toimikausi alkaa valtuuston järjestäytymiskokousta seuraavan kalenterivuoden alusta ja kestää neljä vuotta.
3. Jos hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen kesken toimikautta menettää vaalikelpoisuutensa, eroaa tai valtuuston päätöksellä erotetaan, valtuusto valitsee jäljellä olevaksi toimikaudeksi hallitukseen uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen.
4. Hallituksen kokouksissa valtuuston puheenjohtajalla, ensimmäisellä varapuheenjohtajalla ja toisella varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus.

38 §

1. Hallituksen tehtävänä on johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja valtuuston päätösten mukaan liiton tarkoitusperien saavuttamiseksi.
2. Hallitus
3. a) ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt ja päättää näiden palkka- ja työehdoista,
4. b) hoitaa jäsenyysasiat,
5. c) johtaa liiton taloutta,
6. d) hyväksyy taloudelliset ja muut sopimukset, elleivät ne kuulu valtuustolle,
7. e) laatii vuosi- ja toimintakertomukset,
8. f) antaa valtuustokauden päättyessä selostuksen liiton toiminnasta ja taloudesta seuraavan valtuustokauden järjestäytymiskokoukselle,
9. g) päättää liiton vakinaisten edustajien valitsemisesta koti- ja ulkomaisiin keskusjärjestöihin,
10. h) valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat,
11. i) edustaa liittoa ja
12. j) päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä.

Hallitus voi alistaa haluamansa asian valtuuston käsiteltäväksi.

39 §

1. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.
2. Hallitus on kutsuttava koolle, jos kolme (3) hallituksen jäsentä vaatii sitä kirjallisesti puheenjohtajalta.

40 §

Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja kuuden (6) muun jäsenen ollessa läsnä.

41 §

Hallitus voi asettaa tarpeelliseksi katsomiaan valmistelu- ja toimielimiä. Niitä koskevan säännöstön vahvistaa valtuusto.

12. Äänestykset

42 §

1. Valtuuston kokouksessa on äänestys toimitettava umpilipuin, jos vähintään kymmenesosa (1/10) valtuutetuista sitä vaatii.
2. Vaali on vaadittaessa toimitettava lippuäänestyksellä.
3. Lippuäänestyksessä ja vaalissa ratkaisee äänten mennessä tasan arpa, muulloin puheenjohtajan kanta.

13. Liiton nimen kirjoittaminen

43 §

Liiton nimen kirjoittaa aina kaksi henkilöä yhdessä, liiton puheenjohtaja ja jompikumpi hallituksen varapuheenjohtajista tai joku heistä yhdessä hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.

14. Toimintakertomus ja tilit

44 §

Liiton toimintakertomus laaditaan ja tilit päätetään kalenterivuosittain.

45 §

1. Tilit on jätettävä tilintarkastajille vuosittain viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.
2. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa viimeistään toukokuun alkuun mennessä.

46 §

1. Toiminta- ja vuosikertomukset, taseet sekä tilintarkastajain niistä antama lausunto on lähetettävä tiedoksi jäsenyhdistyksille.
2. Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat toimitetaan tiedoksi jäsenyhdistyksille.

15. Sääntöjen muuttaminen

47 §

1. Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä valtuuston kokouksessa, jos asiasta on kokouskutsussa mainittu ja muutosten puolesta on annettu vähintään kaksi kolmannesta (2/3) äänistä.
2. Sääntöjen muutos ei kumoa jo saavutettua jäsenoikeutta.

16. Liiton purkaminen

48 §

1. Päätös liiton purkamisesta on tehtävä äänestämällä umpilipuin kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään viidentoista (15) päivän väliajoin pidetyssä valtuuston kokouksessa.
2. Liitto purkautuu, jos kummassakin kokouksessa purkamisen puolesta on annettu vähintään kaksi kolmannesta (2/3) äänistä.

49 §

Liiton purkautuessa sen varat on käytettävä liiton päämääriä edistäviin tarkoituksiin  purkamiskokouksen määräämällä tavalla ottaen lahjoitusvarojen osalta huomioon mahdolliset sidonnaismääräykset.