Liitto on lähettänyt tänään 18.12. sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle näkemyksensä Yrittäjien eläkeuudistuksesta. "Freelance-jäsenten näkökulmasta se, että YEL-maksu määräytyisi jatkossa verotettavan ansiotulon kautta alan työsuhteisen työntekijän kuukausittaisen mediaaniansion sijaan, on haluttu muutos parempaan suuntaan", kirjeessä painotetaan. Journalistiliitto ei ole edustettuina ministeriössä parhaillaan käynnissä olevassa vuoropuhelussa, siksi näkemys haluttiin viestiä suoraan ministerille. Liitto otti 9.12. kantaa yrittäjien eläkeuudistukseen, lue kantamme täältä. Journalistiliiton kirje sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle YEL-VAKUUTUKSEN VUOROPUHELU Suomen Journalistiliitto ry edustaa 14 000 suomalaista media-alan ammattilaista. Työssä olevista jäsenistämme reilu viidesosa, noin 2 000 tekee töitä freelancerina eri yritysmuodoissa tai itsensätyöllistäjänä. Valtaosa heistä kuuluu jäsenyhdistykseemme Suomen freelance-journalistit ry. Koska emme ole edustettuina ministeriössä parhaillaan käynnissä olevassa vuoropuhelussa, haluamme saattaa näin tietoonne näkemyksemme YEL-vakuutusuudistuksesta. Selvityshenkilö Jukka Rantalan 5.12.2025 julkaistussa yrittäjien eläkeuudistusta koskevassa YEL-selvityksessä esitetään muutosta yrittäjän työtulon määrittämiseen. Jatkossa YEL-vakuutuksen suuruus määrittyisi yrittäjätoiminnan verotettavan ansiotulon perusteella. Journalistiliitto kannattaa esitystä. Freelance-jäsenten näkökulmasta se, että YEL-maksu jatkossa määräytyisi verotettavan ansiotulon kautta alan työsuhteisen työntekijän kuukausittaisen mediaaniansion sijaan, on haluttu muutos parempaan suuntaan. Journalistiliiton teettämän ansiotutkimuksen mukaan freelancerin euro on 55 senttiä, kun työsuhteinen kollega ansaitsee euron. Viimeisimmässä palkkatutkimuksessa työsuhteisten keskimääräinen työaika oli noin 36 tuntia viikossa ja freelancerien ansiotutkimuksessa noin 31 tuntia viikossa, mikä selittää osan erosta. Maksettavaksi tuleva yrittäjän eläkemaksu määräytyisi jatkossa freelancerin todellisten ansioiden eikä alan työsuhteisten mediaaniansion perusteella. Se myös helpottaisi yritystoiminnan byrokratiaa, kun samoja tietoja käytettäisiin sekä verotuksessa että vakuuttamisessa. Rantalan selvityksessä esitetään, että uudesta pääsäännöstä olisi kuitenkin mahdollista poiketa silloin, kun määritetty työtulo ylittää 35 000 euroa vuodessa. Tällöin olisi mahdollista toimia nykymalliin rinnastuvalla tavalla eli määrittämällä eläkemaksu työpanoksen arvosta tehdyn arvion pohjalta. Tämä noin suomalaisten keskiansioon perustuva euromäärä on mielestämme perusteltu. Rantala ehdottaa myös vakuuttamisvelvollisuuden neljän kuukauden aikarajasta luopumista, ja että vakuuttamisen tulorajaksi otettaisiin työntekijöiden eläkelain alaraja kolminkertaisena, eli noin 2 520 euroa. Tämä parantaisi Rantalan mukaan työeläketurvan kattavuutta. Journalistiliitto ei kannata tätä esitystä, sillä se toisi vakuutusvelvollisuuden piiriin henkilöitä, joiden yritystoiminta ei ole vakiintunutta tai ansiomielessä merkityksellistä, se lisäisi byrokratiaa eikä vakuutetuille käytännössä karttuisi eläke- ja muuta sosiaaliturvaa hyvin pienistä tuloista. SUOMEN JOURNALISTILIITTO – FINLANDS JOURNALISTFÖRBUND ry Petri Savolainen Heini Hietikko edunvalvontajohtaja juristi SUOMEN FREELANCE-JOURNALISTIT ry Anna-Sofia Nieminen toiminnanjohtaja Avainsanat: Freelancer Journalistiliitto Petri Savolainen