Šona on Zimbabwen virallinen kieli englannin ja ndebelen ohella. Kielen kirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1900-luvun alkupuoliskolla, ja ensimmäinen šonan kielinen romaani ilmestyi vuonna 1957. Šonaa opetetaan koulussa, mutta sitä ei käytetä opetuskielenä.
Bantukieliin perustuvaa šonaa puhutaan ja kirjoitetaan useilla eri murteilla. Sen katuversion kehittyminen liittyy urban grooves -musiikkityyliin, josta tuli suosittua, kun valtio määräsi 2002 että 75 prosenttia tv- ja radio-ohjelmista täytyy tuottaa kotimaassa.
Hararelaisen Tazvitya Kaseken mielestä šona on viime vuosina kehittynyt aivan uudelle tasolle ja siitä on tullut taidetta.
Aloitteleva muusikko McDonald Nyathi uskoo, että kieli kehittyy yhteiskunnan mukana. Musiikki ja media tarjoavat kanavan yhteiskunnasta kumpuavien näkemysten levittämiselle.
”Tie on kaksisuuntainen. Yhteisö tuottaa jotain, jonka artistit ja media välittävät eteenpäin. Joskus luovan työn tekee artisti ja tuloksista tulee suosittuja kaduilla.”
Taustalla talousromahdus
Musiikkituottaja Lloyd Goredema kytkee arkikielen sanojen ja sanontojen yleistymisen Zimbabwen talouden romahdukseen. ”Kun talous kynti pohjamudissa, ihmisten piti keksiä selviytymiskeinoja. Se kasvatti urban groovereiksi kutsuttujen muusikoiden määrää.”
Hänen mukaansa kehitystä vauhditti ohjelmien kotimaisuusvaatimus. ”Kun ulkomailta ei ollut varaa tuoda musiikkia, sitä tulvi radioaalloille omilta kaduilta ja slummeista.”
Nyathi huomauttaa, että katukieli oli kyllä olemassa ennen vuotta 2002, mutta sittemmin sen kuuluvuus on lisääntynyt reippaasti. Sen ovat löytäneet sekä sähköistä että printtimediaa käyttävät mainostajatkin.
Esimerkiksi sanonta ”zva zvinhu” (näistä on tullut hyviä) on kaikkien huulilla leipämainoksen ansiosta.
Some levittää
Shumirai Nyota ja Rugare Mareva ovat tutkineet šona-katukielen uutuuksia. Selvityksen mukaan monet sanat ja ilmaisut ovat syntyneet useita kieliä yhdistelemällä. Niitä heitellään puheeseen olipa aiheena politiikka, sosiaaliset olot tai aids.
Uusi kieli leviää erityisesti sähköpostin, tekstiviestien, sosiaalisen median ja musiikin välityksellä, tutkijat havaitsivat. Katukieltä ei viljellä yksinomaan kaupungeissa, vaan se on tavoittanut nuoret ja keski-ikäisiäkin myös maaseudulla.
Katukielen vahvistuminen ei ole tyypillistä yksin Zimbabwelle. Samaa tapahtuu eri puolilla Afrikkaa, kertoo saksalaisen Flora Veit-Wildin tutkimus vuodelta 2009. Hän mainitsee esimerkkeinä shengin, joka on Nairobissa yleistynyt englannin ja swahilin sekoitus, ja Kamerunissa puhutun camfranglaisin, joka yhdistelee ranskaa, englantia ja afrikkalaisia kieliä.
Zimbabwen nuoret muusikot näkevät kielen taiteena ja ihmisiä yhdistävänä liimana. ”Tällainen kieli yhdistää meitä kansakuntana. Puhumme samaa kieltä, varsinkin nuorten kesken, ja se luo meille tiettyä identiteettiä”, Goredema selittää.
