Suomen Tietotoimisto (STT) on tänään 30. syyskuuta kertonut uutis- ja kuvatoimintansa mahdollisesta alasajosta. Yhtiö kertoo aloittavansa muutosneuvottelut, joissa esillä on STT:n nykymuotoisen toiminnan päättyminen 31. maaliskuuta sekä 95 työntekijän irtisanominen.Vielä on myös mahdollista, että STT:n toiminta jatkuisi olennaisesti pienemmässä laajuudessa. STT:n viestintäpalvelut on rajattu alkavien muutosneuvotteluiden ulkopuolelle. ”STT:n alasajo on aivan järkyttävä uutinen nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa informaatiovaikuttaminen on arkipäivää ja Suomessa pitäisi pikemminkin vahvistaa kuin heikentää luotettavan tiedonvälityksen rakenteita”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori. STT on tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutismedia, ja sen rooli kansalaisten tiedonsaannissa on aivan keskeinen. Valtaosa maakunnallisen median valtakunnan ja ulkomaan uutisista tulee STT:ltä. ”STT:n tekemä sisältö on tähän asti antanut maakunnissa mahdollisuuden panostaa omiin uutisiin. Jatkossa maakunta- ja paikallislehdet tulevat väistämättä tarjoamaan vähemmän muita kuin paikallisia uutisia, mikä heikentää niiden alueilla asuvien tiedonsaantia”, Varmavuori sanoo. STT:n nykymuotoisen toiminnan loppuessa tiedotusvälineet joutuvat etsimään tai kehittämään korvaavia palveluja uutispalvelun lisäksi myös esimerkiksi kuvapalvelulle ja yöpäivystykselle. Tämä kasvattaa niiden kustannuksia tai johtaa tilanteeseen, jossa niiden tarjoama palvelu heikkenee. Varmavuori onkin hyvin huolissaan siitä, miten STT:n toiminnan loppuminen vaikuttaa muiden tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiin. “Pahimmillaan STT:n kaatuminen käynnistää dominoefektin, jossa menee ennemmin tai myöhemmin nurin myös muita uutisvälineitä”, hän sanoo. ”Olen hieman hämmästynyt siitä, ettei maakunnallisella medialla ole suurempaa kiinnostusta varmistaa kansallisen uutistoimiston toiminnan jatkumista.” Tähän todennäköisesti vaikuttaa etenkin maakunnallisten ja paikallisten tiedotusvälineiden heikentynyt taloustilanne. Se on myös yksi syy STT:n pitkään jatkuneiden vaikeuksien taustalla. Journalistiliitto vaatii toimia ennen kaikkea valtiolta, jotta STT voisi vielä perua suunnitelmansa. ”Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi vuosi sitten, ettei STT romahda Orpon hallituksen aikana. Nyt näyttää siltä, että STT:n taru loppuu sopivasti juuri, kun nykyinen eduskunta on jäänyt vaalitauolle”, Varmavuori sanoo. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kertoi helmikuussa käynnistävänsä kertaluontoisen 1,05 miljoonan euron valtiontuen valmistelun STT:lle. Tuen valmistelu siirtyi kesällä liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, eikä STT ole saanut luvattua tukea. Yhtiön pelastaminen vaatisi kuitenkin isomman tuen kuin jo päätetty miljoona euroa. Suurempi tukisumma vaatisi EU:n valtiontukien ilmoitusmenettelyn läpikäymistä. ”Se ei ole ongelma, jos poliittista tahtoa löytyy”, Varmavuori sanoo. Hän muistuttaa, että valtionhallinnon toimijat, kuten eri ministeriöt ja virastot voisivat myös palata kansallisen tietotoimiston asiakkaiksi. Varmavuoren mukaan Journalistiliitto on yhteydessä hallitukseen selvittääkseen, mitä se aikoo asialle tehdä. ”STT:n päätös osoittaa karulla tavalla sen, että Suomeen tarvittaisiin paitsi pysyvä mediatuki myös mediapoliittinen ohjelma”, hän sanoo. STT on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista kansallisista tietotoimistoista. STT:n toiminnan loppuminen tekisi Suomesta poikkeuksen länsimaiden joukossa, sillä valtaosalla Euroopan maista on edelleen oma kansallinen uutistoimisto. Myös ammattitaitoisten työntekijöiden irtisanominen on traagista. Varmavuori muistuttaa, että media-alan tilanne on jo pitkään ollut hankala. Alalta on kadonnut viime vuosina ennätysmäärä työpaikkoja. ”Journalistiliitto tukee jäseniään kaikin tavoin tässä tilanteessa.” Avainsanat: Journalistiliitto Marjaana Varmavuori STT