Unescon mukaan toimittajasurmat ja niiden rankaisemattomuus ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti. Kuva: Karlos Zurutuza/IPS Pariisi, Ranska (IPS) Maailmassa surmataan toimittaja keskimäärin joka neljäs päivä. Lähes yhdeksän kymmenestä surmasta jää rankaisematta. Tiedot käyvät ilmi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon marraskuussa julkaistusta raportista. Vuosina 2024–2025 surmattiin yhteensä 189 toimittajaa ja muuta media-alan ammattilaista. Määrä kasvoi 20 prosenttia vuosista 2022–2023 ja oli suurempi kuin kertaakaan vuosikymmeneen. Samalla surmien selvittämisessä tapahtunut edistys on pysähtynyt. Rankaisemattomuus väheni hieman 12 vuoden ajan, mutta nyt suunta on kääntynyt. Uuden raportin mukaan 86 prosentissa journalistien surmista ketään ei saateta oikeuden eteen. ”Toimittajat maksavat yhä useammin hengellään työstään etulinjassa, ja aivan liian usein heidän kuolemastaan vastuussa olevat jäävät rankaisematta”, Unescon pääjohtaja Khaled El-Enany sanoo. Sota-alueilla kuolee yhä useampi toimittaja Sodat ovat jälleen nousseet toimittajien surmien keskeisimmäksi paikaksi. Vuosina 2024–2025 konfliktialueilla kuoli 127 journalistia. Heidän osuutensa ammattikunnan väkivaltaisesti menehtyneistä jäsenistä oli noussut 67 prosenttiin, kun edellisessä raportissa vastaava osuus oli 43 prosenttia. Selvästi eniten toimittajia surmattiin Palestiinassa. Kahden vuoden aikana siellä kuoli vähintään 62 toimittajaa. Myös Meksiko, Jemen, Sudan ja Ukraina kuuluvat toimittajille vaarallisimpiin maihin ja alueisiin. Erityisen suuressa vaarassa ovat paikalliset journalistit. Heidän osuutensa sodissa surmatuista oli 90 prosenttia. Paikalliset toimittajat ovat usein ainoita, jotka pystyvät dokumentoimaan väkivaltaa tilanteissa, joissa ulkomaiset kollegat eivät pääse konfliktialueelle. Kaikista vuosina 2024–2025 surmatuista media-ammattilaisista 14 oli naisia. Heistä 13 menetti henkensä konfliktialueilla. Drooni-iskut ovat uusi vakava uhka Enemmän kuin joka neljäs toimittaja kuoli drooni-iskussa. Arvioiden mukaan drooni-iskuissa menehtyi vuosina 2024–2025 yhteensä 50 toimittajaa kuudella konfliktialueella. Vaarassa eivät ole ainoastaan taistelujen etulinjassa työskentelevät toimittajat. 36 tapauksessa uhri kuoli toimistossa tai tilapäisessä tiedotuskeskuksessa. Yhdessä ainoassa iskussa menehtyi yhdeksän toimittajaa. 15 toimittajaa kuoli tilanteissa, joissa heillä oli yllään lehdistöliivit tai he matkustivat selvästi merkityissä ajoneuvoissa. Arabimaissa lähes kaikki surmat jäävät rankaisematta Toimittajasurmien määrä väheni sotaa käymättömissä maissa vuosina 2024–2025 yhteensä 62:een. Määrä oli pienin 18 vuoteen. Myös rankaisemattomuus on pitkällä aikavälillä vähentynyt sotaa käymättömissä maissa. Vuonna 2012 peräti 94 prosenttia tapauksista jäi rankaisematta, kun vuonna 2026 osuus oli 77 prosenttia. Neljän viime vuoden aikana tilanne ei kuitenkaan ole enää parantunut. Muualla maailmassa oikeudellisen vastuun toteutuminen on vielä heikompaa. Arabimaissa 98 prosenttia vuodesta 2006 lähtien kirjatuista toimittajasurmista on jäänyt rankaisematta. Unesco on kirjannut maailmassa 20 vuoden aikana 1 641 toimittajan surmaa. Niistä vain 223 on ratkaistu. Myös valtioiden yhteistyö rikosten selvittämisessä on heikentynyt. Unesco pyysi 78 valtiolta tietoja toimittajien kuolemia koskevista oikeudellisista tutkimuksista, mutta noin 30 maata jätti vastaamatta. (Inter Press Service) Avainsanat: IPS Kansainvälinen Sananvapaus